Tömps, kirkkomuskariin!
Rytmikkäästi. Muskarissa käytetään soittimina muun muassa erilaisia helistimiä, rytmisoittimia ja kanteletta. Kanttori Nina Pakkanen näyttää mallia. Kuva: Esko Jämsä

Rytmikkäästi. Muskarissa käytetään soittimina muun muassa erilaisia helistimiä, rytmisoittimia ja kanteletta. Kanttori Nina Pakkanen näyttää mallia. Kuva: Esko Jämsä

Tömps, kirkkomuskariin!

Tömistele jaloillasi. Taputa nyt reisiäsi.

Hienoa, olet juuri soittanut kehosoittimia.

Taputa seuraavaksi rintakehää. Kuulostaako ääni erilaiselta kuin äsken?

Meilahden seurakunnan kanttori Nina Pakkanen kertoo, että kehosoitin on yksi musiikkileikkikoulussa käytettävistä soittimista.

Se on monipuolinen soitin, jolla voi tömistää, taputtaa ja naksuttaa. Kehosoitinta soittamalla syntyy monenlaisia ja sävelkorkeudeltaan vaihtelevia ääniä. Niitä yhdistelemällä voi tuottaa loputtomasti erilaisia rytmikuvioita.

– Kannattaa kokeilla, se on hauskaa, Pakkanen kannustaa.

– Jo pienetkin vauvat tykkäävät taputtaa.

Syksyllä monissa seurakunnissa aloittavat jälleen uudet kirkkomuskariryhmät. Lähes kaikilla Helsingin seurakunnilla on muskaritoimintaa.

Muskariharrastuksen voi aloittaa jo parin kuukauden ikäisenä. Pienimmät lapset osallistuvat muskariin yhdessä oman aikuisen kanssa, ja kolmevuotiaat alkavat harjoitella ryhmässä toimimista itsenäisesti.

– Muskarissa lapsi ja vanhempi jakavat musiikillista kokemusta. Lapsi on kuitenkin alusta asti aktiivinen toimija, joka tuottaa itse ääntä, Pakkanen sanoo.

 

Kirkkomuskarit ovat seurakuntien järjestämää musiikillista varhaiskasvatusta, jossa tutustutaan musiikin perusteisiin laulaen, leikkien, liikkuen ja kuunnellen. Muskarissa kaikki aistit ovat käytössä.

Oman kehon lisäksi soittimena käytetään esimerkiksi rytmimunia, rytmikapuloita, helistimiä, marakasseja ja ksylofonia. Isompien lasten ryhmässä voidaan tutustua kanteleen ja nokkahuilun alkeisiin.

Muskaritoiminta vahvistaa tunne-elämää ja sosiaalisia valmiuksia. Harrastuksesta on hyötyä myös kielen kehityksen ja motorisen kehityksen kannalta. Loruja lausuessa voi huomaamattaan oppia tavuttamaan ja laskemaan. Kehosoittimen käyttö taas auttaa hahmottamaan omaa kehoa ja sen rajoja.

Ennen kaikkea muskarissa on kivaa.

– Sanotaan, että lapset tykkäävät erilaisista asioista, mutta yleensä kaikki lapset tykkäävät muskarista, Nina Pakkanen sanoo.

Kirkkomuskarissa tuetaan myös lapsen hengellistä kasvua. Laulujen, leikkien, tarinoiden ja lorujen kautta tutustutaan rukoukseen, kristilliseen perinteeseen ja Raamatun kertomuksiin. Lisäksi muskarissa tutustutaan omaan seurakuntaan ja sen työntekijöihin. Kirkkomuskarilaiset voivat osallistua vaikkapa perhemessun järjestämiseen messun säestäjinä ja esilaulajina.

– Hengellisyys kulkee muskarissa mukana. Musiikki on yksi Jumalan lahjoista, Pakkanen sanoo.

– Musiikki koetaan hyvin henkilökohtaisena, mutta se on myös yhteisöllinen kokemus, joka jaetaan muskariryhmässä ja perhemessussa.

Lisätietoa seurakuntien muskareista ja ilmoittautumisesta osoitteesta helsinginseurakunnat.fi.

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi


Minuutissa mystikoksi

Villi city