Tonttulakki vaakunassa onkin hipsteripipon edeltäjä
Tonttulakki vaakunassa? Argentiinan suurlähetystön oven pielessä komeilevan vaakunan keskellä, kunniapaikalla, on punainen hiippalakki. Kuva: Jaakko Heinimäki

Tonttulakki vaakunassa? Argentiinan suurlähetystön oven pielessä komeilevan vaakunan keskellä, kunniapaikalla, on punainen hiippalakki. Kuva: Jaakko Heinimäki

Tonttulakki vaakunassa onkin hipsteripipon edeltäjä

Argentiinan vaakunan keskellä komeilee päivänselvä tonttulakki, mutta minkä ihmeen takia?

Tarkkaan ottaen kyseinen punainen vaakunapäähine ei ole tonttulakki vaan fryygialaismyssy. Antiikin Roomassa sellaisesta käyttivät vapautetut orjat.

Aikaa myöten fryygialaismyssystä tuli merimiesten päähine, osittain varmaan huomiovärinsä ansiosta. Sittemmin siitä tuli, suippokärkensä menettäneenä, kypäräsukeltajien pipo, myöhemmin Cousteau-pipoksi kutsuttu myssy. Dokumenttielokuvistaan ja televisiosarjoistaan tunnettu ranskalainen merentutkija Jacques Cousteau piti sukeltajapipoa tavaramerkkinään.

Punaisesta sukeltajapiposta on tullut viime vuosina hyvin suosittu asuste. Tyylitietoisimmat hipsterit eivät riisu pipoaan edes sisätiloissa.

Muinainen Fryygia sijaitsi nykyisen Turkin alueella. Historian tunnetuin fryygialainen lienee kuningas Midas, joka vanhan legendan mukaan sai yhden toivomuksen, ja ajattelemattomuuksissaan hän toivoi kaiken, mitä hän koskettaa, muuttuvan kullaksi. Ahne kuningas kuoli nälkään, sillä leipä muuttui hänen käsissään kalliiksi, mutta syömäkelvottomaksi.

Fryygialaiseksi moodiksi kutsutaan vanhaa sävelasteikkoa, joka ei ole molli eikä duuri vaan oikeastaan kumpaakin yhtä aikaa. Eräs  Itä-Euroopan juutalaisten perinnemusiikin klezmerin  perusasteikoista on versio fryygisestä moodista, jiddišiksi se on freygish.

Vapautettujen orjien myssystä tuli tärkeä vapauden symboli Ranskan suuressa vallankumouksessa. Se selittää punaisen pipon myös Argentiinan vaakunassa. Sama pipo näkyy myös Nicaraguan ja Kolumbian vaakunoissa.

Jaa tämä artikkeli: