Kilttejä kavereita. Ando Kütismaa tietää, että mehiläiset eivät kovin helposti pistä: ”Ei niitä ihminen kiinnosta, vaan kukkanen!” Kuva: Jukka Granström
Tuhansien pörriäisten pomo
Hvittorpin kurssikeskuksen kiinteistönhoitaja Ando Kütismaa on yli neljännesmiljoonan ympäristötyöntekijän esimies. Mehiläisiä on neljä pesällistä, kussakin keskimäärin 60 000 lentävää. Niiden tärkein työ on edistää luonnon hyvinvointia ja monimuotoisuutta pesiään ympäröivällä alueella.
”Lopullisen sysäyksen mehiläisten hankkimiseen sain Espoon seurakuntayhtymän ympäristödiplomista. Mehiläisten merkitys kaikille kasveille on ratkaisevan tärkeä”, Kütismaa sanoo.
Hvittorpissa on mahtavat mustikkamättäät ja suuri kirjo sekä luonnonvaraisia että istutettuja kasveja. Niiden pölyttäminen on mehiläisten päätehtävä, hunajaa tulee mukavana sivutuotteena.
Toukokuussa mehiläispesissä alkaa kuhina. Pääosin krainilaista rotua edustavat siivekkäät ovat heräilleet talvihorroksestaan, jota ne ovat viettäneet tiiviinä pallona toisiaan lämmittäen. Pesän kevätsiivouksessa ne saivat apua Kütismaalta.
Jokaisessa pesässä on kuningatar, jonka elämäntehtävä on lisääntyminen. Sadat kuhnurit lentävät sen kanssa pariutumislennolle. Sillä aikaa kun kuningatar munii pari tuhatta munaa vuorokaudessa, kuhnurit huilailevat toimettomina pesässä. Sadat tuhannet työläismehiläiset tekevät samaan aikaan pätkätöitä. Tehtäviä on paljon, mutta niitä vaihdetaan välillä.
”Pesässä on vartijoita, jotka tappavat vieraan yhdyskunnan mehiläiset. Siellä on myös siivoojia, vedenkantajia ja ruokkijoita, jotka passaavat sekä toukkia että kuhnureita. Kuningattarella on ihan oma kokki”, Kütismaa kuvailee.
Tärkein ja suurin joukko on nektarinnoutajien armeija. Mettä pesään hakevat mehiläiset pölyttävät samalla kasveja. Monet luonnonvaraiset kasvit ovat kokonaan riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Ando Kütismaa muistuttaa, että mehiläisistä on hyötyä myös kotipuutarhureille.
”Omenoista tulee paljon laadukkaampia, kun ne on kunnolla pölytetty. Mansikoista mehiläiset saavat käynneillään siivottua myös homeen pois. Ne kuljettavat mukanaan luonnon antibiootteja, samaa ainetta jolla ne putsaavat myös oman pesänsä.”
Niille, jotka pelkäävät pörriäisiä, Kütismaa antaa ohjeen yksinkertaisesti pysytellä poissa niiden lentoreiteiltä varsinkin pesän lähellä.
”Mehiläiset pistävät vain, kun niitä todella uhkaa jokin. Ei niitä ihminen kiinnosta, vaan kukkanen!”
Kütismaa harmittelee sitä, miten vähän mehiläisten roolista tiedetään.
”Maanviljelijätkin saattavat myrkyttää tuhohyönteisiä, eivätkä tule ajatelleeksi että samalla he tappavat myös satonsa pölyttäjät.”
Kütismaan synnyinmaassa Virossa mehiläistarhauksella on vankka sija. Ammatti on niin arvostettu, että alan koulutukseen on vaikea päästä.
”Setäni oli tarhaaja, ja myös isälläni oli lukuisia mehiläispesiä. Tämä on ollut minulle tuttua puuhaa pikkupojasta lähtien, ja valtavan kivaa ja kiinnostavaa.”
Jaa tämä artikkeli: