Ympäristö- ja kehittämispäällikkö Satu Kankaala työskentelee Aalto-yliopistokiinteistöjen Ekokampus 2030 -hankkeessa. Kuva: Jukka Granstrom
Tuhlaamme energiaa, Satu Kankaala!
Naiset muistavat sammuttaa valot työpaikan wc-tiloissa, enemmistö miehistä jättää ne päälle. Havainto on tehty Aallon yliopistokampuksissa.
Väite: Voimme säästää helposti esimerkiksi valaistuksessa.
Olen samaa mieltä. Työskentelen ympäristö- ja kehittämispäällikkönä Aalto-yliopistokiinteistöjen Ekokampus 2030 -hankkeessa. Onnistuimme vähentämään ympäri vuorokauden toimivassa Maarintalossa sähkönkulutusta 20 prosenttia vaihtamalla valaisimet led-valoiksi.
Miesten ja naisten toiminnassa on myös huomattava ero: naiset muistavat sammuttaa valot työpaikan wc-tiloissa, ja melkein kaikki miehet jättävät ne päälle. Näin vahtimestarimme kertovat.
Voidaan kysyä, miksi käyttäydymme työpaikalla toisin kuin kotona.
Tuhlaamme energiaa sen tuotannossa, jakelussa ja kulutuksessa.
Näin on, ja säästömahdollisuuksia löytyy sekä lämmön- että sähkökulutuksessa. Tutkimme parhaillaan paikallisen lämmöntuotannon lämpöverkon mallia.
Näyttää siltä, että kulutuksen ja tuoton tasaaminen jo muutaman talon kokoisessa mittakaavassa olisi mahdollista. Toki tarvitaan vielä laajempaa yhteistyötä alueen muiden maanomistajien ja energiayhtiöiden kanssa.
Aurinkoenergian talteenotto toimii tehokkaasti vain maapallon aurinkoisilla alueilla.
Väite ei pidä paikkaansa. Suomessa auringon säteilyn määrä on vuositasolla melkein sama kuin Keski-Euroopassa. Vain joulu-tammikuussa ei aurinkoenergiaa juuri saada talteen.
Energiaomavaraisuuteen on vielä matkaa.
Emme ole vielä halunneet tarkkaan määritellä sitä, mitä energiaomavaraisuudella tarkoitetaan.
Tavoitteenamme on esimerkiksi vähentää ostetun sähkön määrää.
Miksi käyttäydymme työpaikalla toisin kuin kotona?"
Energiatehokkuushankkeilla ei voida helposti edistää energiamarkkinoiden kehittymistä.
Olemme testanneet energiakulutushuippujen tasaamista Fortumin kanssa. Kun kulutus kääntyy nousuun sään kylmetessä, voimme viivästää kiinteistöjemme lämmönjakelua.
Menettelystä on hyötyä kaukolämmönjakelijalle, mutta tulevaisuudessa selviää, kuinka pilottiprojekti voisi vaikuttaa myös lämpölaskuumme.
Edelläkävijäprojekteissa on vaikea tuottaa kaupallisesti hyödynnettäviä tuloksia.
Yhtiömme tehtävä on kehittää energiansäästötoimenpiteitä ja olemme tuottaneet kaupallisesti hyödynnettäviä tuloksia.
Myös lainsäädäntö on keskeisessä asemassa: alueellisen energiasiirron mahdollisuuksia on syytä kehittää. Kaavoituskin on tärkeää, niin ettei suljeta pois esimerkiksi geoenergian käyttömahdollisuutta.
Energiaa säästävä tekniikka on kallista ja vaikeasti saatavilla.
Uusi tekniikka voi olla nykytekniikkaan verrattuna kalliimpaa. Toisaalta energiaa säästävä tekniikka tuo myös säästöjä. Pienemmillä pilottihankkeilla tuotetaan innovatiivisia palvelukonsepteja ja löydetään uusia yhteistyökumppaneita.
Olemme kutsuneet mukaan myös muut Otaniemen maanomistajat. Näin voimme suunnitella lämmönjakelun hallinnointia alueella, jossa asumisen ja yliopiston energian kulutuksen luonne on erilainen.
Yksittäinen kuluttaja ei voi tehdä paljoa energian säästötalkoissa.
Omilla kulutustottumuksilla voi vaikuttaa paljon, vaikkapa päivittämällä uusiin led-valaisimiin tai ostamalla niukasti energiaa kuluttavaa kodintekniikkaa. Tuottamassamme energiansäästöoppaassa on käytännöllisiä ohjeita, "hyödynnä luonnonvaloa, älä valaise tyhjiä huoneita, jätä patterin eteen kylliksi tilaa."
Voisimme opetella tekemään pieniä jokapäiväisiä valintoja kestävän kehityksen edistämiseksi, esimerkiksi työskentelemään talviaikaan nykyistä viileämmissä toimistoissa.
Jaa tämä artikkeli:
