Lopun alkua? Maailmanloppu on Antti Nylénin mukaan yhtä vaille valmis: tarvitaan vielä uskon, rakkauden ja toivon täydellistä puutetta.
Tuhon ja toivon profeetta
Maailmanloppu on lähellä, julistaa Antti Nylén. Ainut tie pelastukseen on usko mahdottomaan ja kapina vallitsevia tapoja vastaan.
Teksti Salla Ranta
Kuva Sirpa Päivinen
Vaikka lihansyöjä tietää, mikä olisi oikein, hän tekee sitä, minkä tietää normaaliksi ja tavalliseksi. Samalla tavalla tuhoamme koko maailman ympäriltämme.
– Ihmisen kymmenellä sormella on tehty asioita, jotka ovat saaneet koko maapallon suistumaan jorpakkoon. Olemme pystyneet tappamaan eläinlajeja sukupuuttoon, tehneet taivaaseen reikiä, tuhonneet sademetsiä ja rakentaneet vahingossa uuden muovijätemantereen Tyynelle valtamerelle. Kaikki tämä on aiheutettu tavallisten ihmisten normaalin nuhteettoman elämän sivutuotteena, Nylén sanoo hiljaisen toteavalla äänellään nuudeliannos edessään.
Nykyinen elämäntapamme saa Antti Nyléniltä ankaraa kritiikkiä. Hänen kahta ylistettyä esseekokoelmaansa Vihan ja katkeruuden esseet (2007) ja Halun ja epätoivon esseet (2010) on luonnehdittu väkivaltaisiksi ja äärimmäisiksi yhteiskunnan rappiotilan kuvauksiksi. Hän on itse todennut, että kirjoittaminen on hänen tapansa olla aktivisti. Julkaistut sanat ovat hänen iskunsa turkistarhaan, hänen mielenosoituksensa, hänen polttopullonsa.
– Kirjallisuuden vaikutus on yksityistä ja melko huomaamatonta, Nylén toisaalta sanoo.
Maailman pelastaminen on hänen mielestään kiinni yksittäisten ihmisten pienistä teoista. Mutta pienetkin oikeat teot vaativat henkistä muutosta. On päästävä pois siitä, mikä on normaalia ja yleisesti tapana.
Pahin lihansyönnin puolustus on Nylénin mielestä vetoaminen siihen, että niin on aina tehty. Liittyminen lihansyöjien ja muiden väärintekijöiden heimoon on ensimmäinen askel, jonka jokainen meistä ottaa kohti maailman lopullista tuhoamista. Me elämme niin kuin vanhempamme ovat opettaneet: kulutamme hedonistisesti seurauksista välittämättä. Emme tee muutosta, vaikka kaikki tarvittava tieto sen välttämättömyydestä on ulottuvillamme.
Muutos on uskon, ei tiedon asia, Nylén sanoo. Vaikka arvostamme tutkimusta ja tosiasioita yli kaiken, ei luonnontieteellisellä tiedolla, kansanvalistuksella tai jatkuvilla uutisilla ympäristön huonosta tilasta näytä olevan juuri mitään vaikutusta.
– Voidaan osoittaa erittäin perustellusti, että maapallon tilassa on tapahtumassa ennustamaton muutos seuraavan sadan vuoden aikana. Ihmiset eivät kuitenkaan kykene ottamaan vastaan tietoa tai ajattelemaan, miten täällä eletään vuosisadan kuluttua. Jos saamme tiedon siitä, että vaikkapa amurintiikereitä on enää joitakin kymmeniä maailmassa ja monta tiikerilajia on jo kuollut sukupuuttoon, tieto ei aja tekemään asialle mitään. Vasta kun tiikereitä ajattelee rakkauden näkökulmasta, saattaa tulla mieleen tehdä jotakin, Nylén suomii.
– Mitä teemme lisääntyvällä tiedolla? Kysymys on siitä, että meidän on tehtävä radikaaleja toimenpiteitä nyt.
Eräs lukija, joka luopui lihan syömisestä Nylénin tekstien innoittamana, on näyttelijä Olavi Uusivirta . Tänä syksynä hän esittää Nylénin monologiksi kirjoittaman tekstin Pelastumisen mahdollisuudesta Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaan kuuluvassa esityksessä Nylén & Linkola .
Esitys on kahden ajattelijan, Pentti Linkolan ja Antti Nylénin, pienimuotoinen vuoropuhelu. Pelastumisen mahdollisuudesta oli alun perin puhe, jonka Nylén kirjoitti seminaariin ja se julkaistiin osana esseekokoelmaa vuonna 2010. Puheen tarkoituksena oli käsitellä vaikeimpia ja suurimpia asioita.
– Antin teksteissä haastavinta on niiden tinkimättömyys. Niiden eetokseen samastuu helposti, mutta samalla huomaa, että oma toiminta on ristiriidassa sen kanssa. Jokainen länsimainen ihminen osallistuu turhaan kuluttamiseen, Olavi Uusivirta sanoo.
Katolilaiseksi kääntynyt Nylén kertoo löytävänsä kirjoitustensa rakennusaineita muun muassa evankeliumiteksteistä.
Yhtenä kimmokkeena tälle tekstille oli luterilaisen kirkon ilmasto-ohjelma vuodelta 2008.
– Minusta oli suurenmoista, että kirkko niinkin suurella volyymilla otti kantaa elonkehän pelastumisen kysymyksiin kristillisestä näkökulmasta, Nylén toteaa.
Pentti Linkolalta Juhlaviikkojen esitykseen on valittu rakkautta käsittelevä teksti 1980-luvulta.
– Esityksessä kohtaavat kaksi syväekologia, mutta myös kaksi aivan erilaista maailmaa ja eri sukupolvea. Nylénin teksti käsittelee hankalia kysymyksiä, joita esimerkiksi lapset kysyvät. On vaikeaa kertoa heille totuutta, pohtii esityksen Nylén-osion ohjaaja Janne Reinikainen . Linkola-osuuden ohjaa Kristian Smeds ja sen esittää Timo Tuominen .
Reinikaisen ja Uusivirran mielestä Antti Nylénin teksti sykkii toivoa.
– Se sanoo, ettei toivosta pidä luopua. Siinä on vahva usko ihmisen kykyyn valita.
Nylén & Linkola Teatteri Universumissa, Perämiehenkatu 13. Esitykset 30.8., 31.8., 1.9., 2.9., 4.9., 5.9., 6.9., 7.9 kello 19. Liput 30 / 15 euroa Lippupalvelusta tai Juhlaviikkojen toimistosta, 2.9. jälkeisiin esityksiin liput osoitteesta www.universum.fi/liput.
Jaa tämä artikkeli: