null Tulevaisuusajattelua

Tulevaisuusajattelua

Piispanvaalin paneeliin ehdotettiin seuraavaa mielikuvitusleikkiä: Kirkko elää ja voi hyvin vuonna 2021. Mitä on tapahtunut, ja miten tähän on tultu?

Kysymystä ei tehty piispaehdokkaille. Olisivatko vastaukset edes olleet todellista ja realistista visiointia vai ”poliittisesti viisasta” pohdintaa, kuten monet kuullut puheenvuorot?
Miltä hyvinvoiva kirkko sitten näyttää kymmenen vuoden päästä, riippuu paljolti siitä, kenen kannalta asiaa katsoo. Missä tilassa kirkko olisi, jos edettäisiin nyt muodissa olevan (sukupuolisen) tasa-arvon saneleman politiikan askelin?
Tätä valottaa hyvin Ruotsin kirkon tilanne; siellä liberalisoituminen on pohjoismaista pisimmällä. Voiko kirkko hyvin Ruotsissa? Monien mielestä se on todellisessa kriisissä.
Raamatun opetuksista on laajasti irtauduttu ja ajauduttu kauaksi kristinuskon maailmasta. Rippikoulun käy enää runsas kolmannes nuorista. Tuhansia kirkkoja on tyhjillään. Käyttäjiä olisi, mutta heille niitä ei anneta.
Millainen olisi vaihtoehtoinen tulevaisuus? Voisivatko ne kirkollisen liikehdinnän vaalilauseet, joissa tulevaisuuden kirkosta todetaan, että ”se on avaran kansankirkollinen ja siellä on tilaa erilaisille kristityille syrjimättä ketään” todella tarkoittaa, että kansankirkkomme olisi yhteinen ja turvallinen sateenvarjo eri tavalla ajatteleville kristityille?
Voisiko kirkko olla aidosti suvaitsevainen ja taata tukensa ja toiminnanvapauden myös niille, jotka rohkenevat uskoa kirkon vielä voimassa olevien perusasiakirjojen ja Raamatun linjausten mukaan? Voisiko olla totta se, että kirkko ei syrjisi ”ahdasmielisimpiäkään” jäseniään ja hekin saisivat toimia omina yhteisöinään – aivan kuten liberaaleimmat saavat toimia yhteisen kansankirkon sateenvarjon alla?
Voisiko edes toisin olla, jos kirkko todella tahtoisi olla avaran kansankirkollinen ja ketään syrjimätön?
Kirkkomme tulevaisuusselonteko ”Kirkko 2020” on hyvä pohja tulevan kirkolliskokouksen uuden tulevaisuusvaliokunnan työlle. Toivottavasti valiokunta osaa visioida ja löytää keinoja luoda parempi tulevaisuus kirkkomme kaikille jäsenille.
Siis muita keinoja kuin ne, joiden hedelmistä Ruotsissa nyt nautitaan – suvaitsevuuden nimissä.
Kirjoittaja on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan srk-neuvoston jäsen, kirkkovaltuutettu, hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen jäsen.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.