Harri Aavaharju soittaa tuubaa, Leo Bessonoff trumpettia.
Tunteikkaita soittajapoikia
Harri Aavaharjun ja Leo Bessonoffin yhteinen soittoharrastus alkoi kultaisella 60-luvulla.
Harri Aavaharju ja Leo Bessonoff ovat vanhoja koulukavereita. Kumpikin aloitti trumpetin soittamisen 11-vuotiaana Alppilan yhteislyseon bändissä. Nykyisin he soittavat yllättäen jälleen samassa orkesterissa. Molemmat ovat Tikkurilan soittokunnan, uudelta nimeltään TixiBandin, muusikoita.
Aavaharjun soitin on nykyisin komea ja syvä-ääninen tuuba, Bessonoffin edelleen kirkasääninen trumpetti.
Hiekkaharjussa pitkään asuneen Aavaharjun elämään musiikki on kuulunut aina. Hänellä on oma jazzbändi ja harrastus on tarjonnut välillä myös ammatin. Edellisen laman aikana lvi-insinööri löysi työn kymmeneksi vuodeksi musiikkibisneksestä.
Bessonoffille trumpetin soitto on harrastus, joka uhkasi jo loppua kokonaan. Av-kääntäjän työ vei ajan iltaisinkin ja Bessonoff jätti soittamisen pariksikymmeneksi vuodeksi.
— Sitten aloin kokeilla kesäisin mökillä, saanko vanhasta torvesta vielä ääntä. Joka kesä se soi paremmin. Niinpä lähdin mukaan taas puhallinorkesteriin, kun Harri ehdotti, Bessonoff kertoo.
Keikalla Liekki-hotellissa
Mutta kaikki alkoi jo kultaisella 60-luvulla.
— Alppilan yhteislyseo oli valtion kokeilukoulu, jossa satsattiin taideaineisiin, varsinkin musiikkiin. Koulusta sai lainaksi instrumentit ja me soitimme koulun bändin lisäksi myös Alppilan seurakunnan bändissä, Aavaharju muistelee.
— Joka aamu koulussa kokoonnuttiin juhlasaliin aamuhartauteen, johon uskonnonlehtori kannusti tekemään omaa ohjelmaa. Teimme erilaisia juttuja: afrikkalaistyylistä musiikkia, dixielandia ja ortodoksisen esityksen.
Orkestereiden kanssa keikkailtiin muun muassa hartaustilaisuuksissa ja Auroran sairaalan lastenosastolla. Aavaharjun ja Bessonoffin mieleen on jäänyt erityisesti jouluinen soittokeikka, jonka he tekivät 13-vuotiaina silloiseen Liekki-hotelliin eli puliukkojen asuinsijoille Lauttasaaren sillan kupeeseen. Toisena jouluna asunnottomille oli järjestetty juhla Vanhalle ylioppilastalolle, jonka lattia oli peitetty suojakankailla.
— Ajattelin koko ajan, että he saavat olla hetken sisällä lämpimässä, sitten he joutuvat taas ulos kylmään, Bessonoff kertoo.
Soittaessa tulivat tutuiksi niin virret, marssit kuin työväenlaulutkin. Bessonoff on ortodoksi, mutta soittamisen ansiosta tuntee myös virret omikseen.
Kallion kundeina molemmat kiittävät soittoharrastuksen merkitystä nuoruudessaan.
— Se oli kasvua yhdessä, eikä jäänyt juurikaan aikaa muuhun, paljon huonompaan.
Joka kappaleesta muisto
Tikkurilan soittokunta viettää tänä keväänä 65-vuotispäiviään. Orkesterin perustivat aikoinaan puhallinmusiikkia harrastaneet nuoret.
Edelleen TixiBand on harrastajaorkesteri. Siihen kuuluu noin 30 puhallinsoittajaa, naisia heistä on neljäsosa. Orkesteri harjoittelee kerran viikossa Viertolan koululla ja uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan.
Esiintymisiä on usein. Joulukonsertti pidettiin Hämeenkylän kirkossa, kevätkonsertti kuullaan Vantaan aikuisopistolla. Suurimmalle yleisölleen orkesteri soitti Vanhojen tansseissa Valtti-Areenalla.
Yhdessä soittamisen merkitys vain vahvistui Bessonoffille, kun hän vuosien jälkeen palasi harrastuksen pariin.
— Jokaisesta kappaleesta on jäänyt joku muisto. Musiikki tarjosi minulle oman paikan, kun en ollut erityisen hyvä koulussa, hän sanoo vaatimattomasti.
Elämäntyönsä hän on tehnyt tšekin ja venäjän kielten suomentajana. Käännöksiä tehdään yhä enemmän yksin, joten harrastusyhteisö on tärkeä.
Aavaharju työskentelee Vantaan kaupungin virkamiehenä.
— Musiikki on tärkeä vastapaino työlle. Kevätkonserttimme nimi on Suuria tunteita. Soittamisessa täytyy olla aina tunnetta mukana, ja sitä tahdomme välittää eteenpäin, Aavaharju toteaa.
TixiBandin kevätkonsertti la 10.4. klo 17 aikuisopiston juhlasalissa, Lummetie 5. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.
Jaa tämä artikkeli: