Raija Eeva on Suomen yksinelävät -yhdistyksen perustaja.
Tuntemattomat yksineläjät
Diakoni Raija Eeva ihmettelee, miksi yksineläviä ei huomioida.
Turkulainen diakoni Raija Eeva on pitkään perehtynyt yksineläjiin ja heidän elämäntilanteisiinsa. Kun hän suoritti äskettäin valtiotieteen maisterin opintoja pääaineenaan sosiaalityö, hän valitsi pro gradunsa aiheeksi yksin elämisen ja siihen liittyvät nettikeskustelut.
– Pari- ja perhenormin valta-asema näkyy muun muassa siinä, ettei yksin elämisestä ole tehty Suomessa kuin muutama tutkimus. Perheitä koskevia tutkimuksia on aivan valtavasti, Raija Eeva toteaa.
Valtaosa pienituloisista ja köyhistä asuu yksin. Yksineläjiä on Suomessa yhteensä yli miljoona. Joka neljäs yli 18-vuotias elää yksin.
– Määrästään huolimatta yksineläjiä ei pidetä yhteiskunnallisena väestöryhmänä. Sen sijaan jos osalla perheistä menee huonosti, sitä ryhdytään tarkastelemaan rakenteellisena väestöryhmäkysymyksenä, Raija Eeva kertoo.
Niin yksineläjät kuin perheetkin ovat heterogeenisia ryhmiä. Yksineläjät ajattelevat itseään yleensä yksilöinä ja niin haluavat perheellisetkin näiden ajattelevan.
– Kun yksinelävät säilyvät yksilöinä, heistä ei ole uhkaa perheille. Vasta ryhmä on uhka. Uusia lakeja laadittaessa niiden vaikutuksia arvioidaan suhteessa perheisiin, ei yksineläjiin. Vanhastaan on olemassa lakeja, kuten työasuntovähennys, jotka syrjivät elämänmuodon tai siviilisäädyn mukaan, Raija Eeva kertoo.
Raija Eeva kertoo nykyään kysyvänsä asiakkailtaan, miten he selviävät yksin elämisensä kanssa. Palautteen perusteella hän tietää, että kysymys on heille uusi.
– Yksin eläminen on taito, joka pitäisi opetella. Yksineläjä tarvitsee erityisiä tunteiden säilömis- ja purkamistaitoja, hyvin aktiivisia ihmissuhdetaitoja sekä taloudellisia taitoja, Raija Eeva listaa.
Diakoni Raija Eeva vierailee diakoniapyhän tapahtumassa su 16.11. klo 10 messun jälkeen Rekolan kirkossa. Tarjolla on myös keittolounas.
Jaa tämä artikkeli: