Ei saa koskea. Jenni Tieahon Lumivarsat viettävät tämän kesän Akseli Gallen-Kallelan ateljeessa.
Tuohi on nerokas materiaali
Alkukesän koivu on hurja väreiltään: graafista mustavalkoisuutta ja kirkasta vihreää. Koivun tuohi on nerokas materiaali: taipuisa, kevyt, kestävä, vedenpitävä, kylmää ja kuumaa eristävä.
Tuohi on myös Gallen-Kallelan museon raikkaasti rakennetun teemanäyttelyn lähtökohtana. Vanha ja uusi taide, muotoilu ja kuvataide käyvät näyttelyssä elävää vuoropuhelua. Kahdeksantoista taiteilijan teosten lisäksi mukana on jonkin verran kansatieteellistä esineistöä. Museon pihalla on kolmen arkkitehdin kehittelemän tuohisaunan prototyyppi – toistaiseksi testaamaton.
Tuohi on myös haastava materiaali, ja näyttelyn mieleenjäävimmät teokset on tehty ja installoitu varta vasten museoon. Brittitaiteilija Akasaka lumoutui Kolilla sekä Kalevalan runoista että maisemasta ja kirjasi ajatuksiaan tuohenpaloille. Ne kuitenkin päättivät kääriytyä rullalle siten, että tekstistä näkyy vain pieni osa. Näitä tuohirullia on hämärässä tornihuoneessa, josta on rakennettu meditatiivinen, munkinkammion kaltainen tila.
Kuvanveistäjä Jenni Tieaho kertoi tehneensä komeaa piehtaroivaa hevoshahmoaan, Hallavaa , suorastaan kädet verillä. Luonnollisen kokoinen hevonen on muotoiltu harjateräksestä, ja päällystetty teräviä nauloja käyttäen koristeellisilla tuohenkappaleilla. Selällään kamppaileva hevonen yllättää katsojan Gallen-Kallelan ateljeessa.
Utsjoella asuva Outi Pieski palaa teoksessaan lapsuuden retkiin, joilla levähdettiin tunturikoivujen juurella. Hänen ”puussaan” ei ole runkoa lainkaan – vain ohuita oksia, joihin on solmittu saamenhuivien lankoja. Näyttelyvieras voi mennä oksien keskelle seisomaan ja kuvitella itse olevansa tuo puuttuva runko, joka yhdistää oksat.
Tuohiyhteys museon isäntään, Akseli Gallen-Kallelaan , toteutuu tämän Kalevala-aiheisissa maalauksissa, joissa koivu on keskeinen. Myös varhaisen Suomi-matkailun symbolina käytetyssä Paanajärven paimenpoika -maalauksessa on tuohta: poika puhaltaa tuohitorveen.
Taideteoksiin ei saa koskea, mikä tuntuu suomalaisille tutun tuohen äärellä erityisen vaikealta. Näyttelykirjan tuohinen kansi onneksi vastaa levottomien käsien tarpeisiin, ja kirjassa on myös kiinnostavat taiteilijahaastattelut. Näyttelyssä on myös runsas oheisohjelmisto, katso www.gallen-kallela.fi .
Satu Itkonen
Tuohta! Koivun nykytaivutuksia Gallen-Kallelan Museossa 9.9. saakka. Gallen-Kallelan tie 27, Espoo. Avoinna joka päivä klo 11–18, suljettu juhannusaattona. Liput 4–8 e,
alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
Jaa tämä artikkeli: