Haaste. Asetan Ihmisen Pojan tuomiolle.

Tuomio

• 19.11.2012 14:01

Ihmisen poika. Meidän suhteemme on nyt edennyt niin pitkälle, että mielestäni voimme jättää kynttiläillalliset, ylistyslaulut ja lempeän haaveellisen hymyn kuvasi edessä.

Tässä vaiheessa pitkää suhdetta on aika ryhtyä laskemaan kredittejä. Mitä sinä teet minulle, sitä minä teen sinulle, enkä yhtään yli. Mitä odotan ja minkä jätät antamatta, sen painan tiukasti mieleeni. Katkeruudesta kasvatan kiven sisääni. Anteeksi antaminen on kaunis ajatuksesi, mutta aloita sinä.

Ihmisen poika. En enää anna sinun katsoa kipujani, en halua enää nauraa kanssasi ja yöksi käännän selkäni ja vedän peiton haavojeni ylle. Sen sijaan jaan hyväntuulisuuteni toisiin suuntiin. Leikkimielisyyteni annan muille lahjaksi. Syviä tuntojani kuvaan poissa, kaukana sinusta.

Syyllisyys siitä kuitenkin seuraa, kun en pysty enää katseesi eteen asettumaan. Sen kerään loukkaantumisen ja katkeruuden kakun huipulle. Sen takana piilottelen uhmakkaasti. Minä olen tuominnut sinut Ihmisen Poika.

Olen tuominnut sinut ikuisiksi ajoiksi syyllisen penkille vastaamaan pahasta olostani. Ja kun viimeinen korsi laskeutuu onnettomuuteni kuorman päälle, minä marssin luoksesi täynnä synkkää varmuutta. Sinä et välitä minusta vähääkään.

Alttarisi edessä sinkoan vihaisen vastaiskuni ja ilmoitan sinulle. Minä en usko sinuun.

Ja sinä katsot minua korkeudestasi, ristillä runnottu, ja vastauksesi saa puolustukseni rakoilemaan ja kaikki muurini säröille.

Minä uskon sinuun, sinä vastaat, Ihmisen poika, Kunnian Kuningas.

Kaisa Kariranta

Tuomiosunnuntai