null Tuomiokirkon tienoot täyttyvät valotaiteesta Lux Helsingissä

Vuoden 2016 Luxissa Tuomiokirkko näytti tältä. Ilon kuvia -valoteoksen toteutti Maiju Salmenkivi. Tänä vuonna kirkon valaisusta vastaa Tarja Ervasti. Kuva: Lauri Rotko

Vuoden 2016 Luxissa Tuomiokirkko näytti tältä. Ilon kuvia -valoteoksen toteutti Maiju Salmenkivi. Tänä vuonna kirkon valaisusta vastaa Tarja Ervasti. Kuva: Lauri Rotko

Hyvä elämä

Tuomiokirkon tienoot täyttyvät valotaiteesta Lux Helsingissä

Tuomiokirkon kappeli, kellotapuli ja itse kirkko saavat kukin oman valotaideteoksensa 5.–9.1.2017 järjestettävässä tapahtumassa.

Apua, Tuomiokirkon kappelin ikkunoista valuu vettä! Taasko siellä kirkonmäellä on vesivahinko? Ei sentään, sehän on Outi Pieskin valoteos Gorži. Teos syttyy kappelin seinään 5.–9.1.2017, jolloin vietetään Lux Helsinki -valotaidefestivaalia.

Pieski paiskoo jutuntekohetkellä töitä yötä päivää, jotta Lontooseen suunniteltu teos ehtisi valmistua ajoissa. Hän ehtii työkiireiltään vain kääntää teoksensa nimen. Se on pohjoissaamea ja tarkoittaa putousta. Nimi on osuva, sillä ainakin luonnosten mukaan valovettä ryöppyää ikkunoiden täydeltä.

Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Saamelaiset ehtivät jo sitä ennen tehdä jotain merkkipäivän arvoista: 6.2.1917 pidettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Vuonna 2017 juhlitaan satavuotiaan Suomen lisäksi saamelaisia.

Saamelaisen Outi Pieskin Gorži on osaltaan avaamassa saamelaisten juhlavuotta. Goržiin liittyy olennaisesti Hildá Länsmanin joiku. Teoksen äänimaailman on suunnitellut Aake Otsala.

Mantelipuita kellotapulissa

Kun Yliopistonkadulta nousee kohti Tuomiokirkkoa, kellotapulin seinässä hehkuu Kaisa Salmen teos Ronda. Ronda on espanjalainen kaupunki, jossa Salmi on useampana vuonna huumautunut kevään tulosta.

– Mantelipuut ovat uskomattoman kauniita. Puut, joissa ei ole lehtiä, puhkeavat kukkaan. Jotain sellaista iloa haluaisin tuoda myös tapulin seinään.
 

Mantelipuut ovat uskomattoman kauniita. Puut, joissa ei ole lehtiä, puhkeavat kukkaan. Jotain sellaista iloa haluaisin tuoda myös tapulin seinään."
Taiteilija Kaisa Salmi
 

Valoteoksen yksityiskohdat ovat haastatteluhetkellä vielä prosessissa, mutta tekniikka on selvä. Salmi käyttää Pani-maalaustekniikkaa, jonka alkuperä on itävaltalaisessa teatterimaailmassa. Ideana on maalata lasilevylle kuva, joka sitten heijastetaan seinälle.

– Se on vähän niin kuin piirtoheitin. Richard Wagner käytti tekniikkaa paljon oopperoissaan.

Salmelle tekniikka on tuttua Islannista, jossa hän projisoi valoteoksen Reykjavikin kirkon seinälle.

Valotaiteen lisäksi Kaisa Salmi on kiinnostunut ympäristötaiteesta ja performansseista. Kolmivuotinen taiteilija-apuraha on pannut väitöskirjanteon jäihin. Mutta kun se aikanaan syntyy, aiheena on vuoden 1918 sisällissotaa käsittelevä performanssi Fellmanin pelto, jonka Salmi toteutti vuonna 2013 Fellmanin kartanon mailla.

Kotikirkossa valoleikittelyä

Senaatintoria hallitsevan Tuomiokirkon valaisee tänä vuonna valotaiteilija Tarja Ervasti. Domus 360° – Neljä kotia -teos valaisee nimensä mukaisesti kaikki Tuomiokirkon neljä seinää.

Sana domus on latinaksi koti. Se löysi tiensä ruotsin kielen sanaan domkyrka, joka suomennettiin virheellisesti tuomiokirkoksi. Ervastin teos viittaa murheelliseen käännösmokaan.

– Sana tarkoittaa oikeasti kotikirkkoa. Tuomiokirkko on piispan kotikirkko, hän muistuttaa.

Ervastin teoksessa koti tarkoittaa ennen kaikkea arvoja, joihin ihmiset perustavat maailmankuvansa.

– Kun maailma muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, on tärkeää, millaisten arvojen varaan rakennamme.
 

Musiikki ja valo on ohjelmoitu toimimaan yhdessä. Moniaistinen kokemus auttaa eläytymään teokseen."
– Valotaiteilija Tarja Ervasti
 

Hän lähti etsimään neljää asiaa, joiden varassa tavallisten suomalaisten arvot lepäävät. Niiksi valikoituivat perhe, luonto, tieto ja ikuisuus. Kukin teema hallitsee yhtä Tuomiokirkon sivua: Senaatintorin puolelle avautuu ikuisuus tähtitaivaan muodossa, luonto katsoo kohti Suomen Pankkia, tietoa vastapäätä seisoo Kansalliskirjasto ja perhe löytyy Snellmaninkadun puolelta.

Aiemmissa teoksissa on projisoitu eli heijastettu kuvia kirkon seinään, mutta Tarja Ervasti valaisee kirkon toisin.

– Kaikki on valon elementeillä tehtyä kerrontaa. Siksi kuvastokin on abstraktimpaa, hän kertoo.

– Esimerkiksi Tieto-seinällä on leikittelyä geometrisilla kuvioilla ja viittauksia taidehistoriaan.

Olennainen osa teosta on Wille Budskon säveltämä musiikki.

– Musiikki ja valo on ohjelmoitu toimimaan yhdessä. Moniaistinen kokemus auttaa eläytymään teokseen. Ervasti sanoo.

Lux Helsinki -festivaali levittäytyy ympäri Helsinkiä 5.–9.1.2017. Katso kaikki teokset osoitteessa www.luxhelsinki.fi.

 

Bongaa nämäkin Tuomiokirkon läheltä:

- Mónica Ruiz Loyolan Absence Kansalliskirjaston seinässä: teos viittaa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Meksikossa

- Flowers of Life Topelian sisäpihalla, Unioninkatu 38: teos on samannimisen kollektiivin toistaiseksi suurin työ

- Maija Louekarin Veljekset Suomen Pankin luona: kansantaruista tuttuja toteemieläimiä

- Kalle Mustosen TELLMEHOWDOIFEEL Kirkkokadun ja Snellmaninkadun risteyksessä: puusta tehty veistos viittaa New Orderin Blue Monday -biisiin

- Rölli Ridanpään ja Tero Laineen Light Pipes Senaatintorilla: venttiilejä, kupariputkia ja hehkulamppuja

- Petri Tuhkasen Joukkovoima Senaatintorilla: vaaka ohjaa valoa – mitä enemmän ihmisiä vaa'alla, sitä vahvempi valo

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Lux Helsinki valaisee tänä vuonna myös Hietaniemen sankarihaudat ja Tuomiokirkon – ”Kunnioitukseni on pohjaton”, sanoo valotaiteilija Ekku Peltomäki

Ajankohtaista

Lux Helsinki levittäytyy ensimmäistä kertaa Hietaniemen hautausmaalle. Siellä nähtävä teos on todennäköisesti Ekku Peltomäen uran viimeinen.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.