– Tykkään oppimisesta, sanoo Miro Leporanta ja sovittaa valkolakkia.

Tuore ylioppilas Miro Leporanta on Suomen parhaita uskonnossa

Miro Leporanta onnistui varmistamaan opiskelupaikkansa teologisessa tiedekunnassa jo ennen valkolakin päähän painamista.

• 27.05.2015 10:40
• Elina Raunio
• Jani Laukkanen

Myyrmäessä Vaskivuoren lukion aulassa nuoria vaeltaa joka suuntaan, pelaa pingistä, näprää kännyköitään ja istuskelee juttelemassa.

Kun valokuvaaja ottaa Miro Leporannan tähtäimeensä, useat uteliaat kertyvät seuraamaan, mitä tapahtuu.

– Tämä on ihan huippukoulu, Leporanta huokaisee, kun istahdamme autioon ruokalaan.

– Yhteishenki on mahtava. Sillä ei ole merkitystä, kuka on milläkin luokalla tai käykö joku jotain erikoislinjaa, kaikki ovat kavereita.

Osansa kehuista saavat myös korkeatasoinen, monimuotoinen opetus sekä opettajat.

– He ovat ihania ihmisiä, rentoja tyyppejä joiden kanssa voi keskustella muustakin kuin varsinaisesta opetuksesta. Tätä koulua tulee kyllä ikävä!

Pian päättyy Leporannan lukioaika. Ylioppilaskokeiden tulokset ovat juuri varmistuneet.

– Olen ylpeä siitä että onnistuin kirjoittamaan matematiikasta M:n arvosanan. Tein kovasti töitä sen eteen.

Muut aineet sujuivat häneltä sitäkin paremmin. Ylioppilastodistuksessa tulee komeilemaan kolme eximiaa ja kolme laudaturia. Muhkein oli menestys uskonnossa, jonka haastavasta kokeesta Leporanta urakoi pistettä vaille täyden potin.

– Kirjoitin neljän tavallisen tehtävän lisäksi molemmat jokeritehtävät, joista voi saada enimmillään yhdeksän pistettä. Toinen niistä jäi pisteellä vajaaksi.

Puhutussa tehtävässä piti esitellä sodan oikeutusta kolmessa eri maailmanuskonnossa. Leporanta valitsi tarkasteltavikseen kristinuskon, juutalaisuuden ja hindulaisuuden.

– Sen hindulaisuuden kanssa iski pikku egoismi. Halusin näyttää mitä osaan, nuorukainen virnistää.

Uskontojen osaamista Leporannalla on jo runsaasti. Ylioppilaskokeeseen hän valmistautui lukemisen lisäksi tekemällä lukioaikanaan huimat 28 aiempien vuosien ylioppilaskoetta.

– Tykkään oppimisesta. Minua kiinnostavat isot asiat: fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja tietenkin uskonnot. Yliopisto on kaiken aikaa ollut minulle itsestään selvä seuraava askel.

Yliopiston ovet avautuvat Leporannalle jo ennen kuin Gaudeamus igitur kajahtaa ja ylioppilaslakit painetaan päähän Vaskivuoren lukiossa. Suomen paras uskonnon ylioppilaskokeen suorittaja käy ennen lakkiaisia Opetushallituksen juhlassa pokkaamassa raha- ja kirjapalkinnon sekä opiskeluoikeuden Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Juuri sinne hän olisi pyrkinyt joka tapauksessa.

– Olen lukenut kivan ja lyhyen pääsykoekirjan jo kymmenisen kertaa ja tehnyt kasan muistiinpanoja. Nyt ei sitten tarvitsekaan osallistua pääsykokeeseen, hän sanoo hymyillen.

Kiinnostus uskontoihin on syttynyt Miro Leporannassa pikkuhiljaa. Kotoa, vanhempien ja 17-vuotiaan pikkusiskon ja 14-vuotiaan pikkuveljen parista Leporanta ei erityistä uskontokiinnostusta tunnista.

– Me olemme sellainen ihan tavallinen, sanoisinko tapakirkollinen perhe. Suvussa ei ole pappejakaan. Ehkä rippileirillä raamatuntutkimukseen erikoistunut pappi sai aikaan alkusysäksen. Koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen teologiasta tieteenä.

Suurin innoittaja uskontojen maailmaan tuntuu Leporannalle olleen Vaskivuoren lukion uskonnonopettaja Teemu Ratinen. Juuri väitöskirjan seksuaalisuuskäsitysten muutoksista kristinuskossa tehnyt Ratinen saa Leporannalta suorastaan suitsutusta.

– Hänen sukupuolipsykologian kurssinsa Vaskivuoren lukiossa ovat ainutlaatuisia Suomessa ja tosi suosittuja. Hän on valtavan innostava opettaja. Luultavasti juuri hän sai minut todella kiinnostumaan uskonnoista, Leporanta päättelee.

Urbaani uskonnollisuus, uskontososiologia, uskontoarkeologia, uskontojen synty, Euroopan kristinuskoa edeltäneet luonnonuskonnot. Miro Leporanta luettelee osa-alueita, joista jokainen kiinnostaa häntä. Suuret kokonaisuudet kieppuvat hänen ajatuksissaan ja puheissaan.

– Uskontojen kohtaaminen liittyy kaikkeen inhimilliseen kulttuuriin. Minua kiinnostaa esimerkiksi se, miten uskontotietämys voisi auttaa kriisien hallinnassa.

Juuri nyt ajankohtainen islamin ja kristinuskon konflikti on Leporannan mielestä hyvä esimerkki ennakkoluuloista.

– Isiksen kaltaiset järjestöt edustavat vain 0,2 prosenttia maailman muslimeista, ja silti heidän toimintansa annetaan leimata koko uskontoa.

Opiskelun lisäksi Leporanta on saanut hyvää taustaa uskontojen vertailuun lukion käytävillä keskusteluissa juutalaisten ja islamilaisten opiskelukavereidensa kanssa. Hän seuraa myös mediaa ahkerasti.

– Kuvaavaa on, miten kohtuuttoman haukkuvyöryn islamin tuntija Jaakko Hämeen-Anttila saa joka kerta, kun hän valottaa esimerkiksi jossain lehdessä islamin oppeja.

Kiire eteenpäin on Miro Leporannassa ilmeistä. Hän puhuu vuolaasti ja vaikuttaa samaan aikaan intensiiviseltä ja malttamattomalta.

– Näen mielessäni yliopistouran, sen että syksyllä menen Helsingin yliopistoon ja jään sinne. Osaan kuvitella itseni tutkija-professorina. Väitöskirjan aiheitakin olen jo pyöritellyt mielessäni. Elämässä on vielä niin paljon tekemistä.