Turvaa ja tavallista elämää
Turvassa. Lähisuhdeväkivaltaa kokenut pääsee pois vaikeasta tilanteesta, mutta muuten elämä jatkuu mahdollisimman normaalina.

Turvassa. Lähisuhdeväkivaltaa kokenut pääsee pois vaikeasta tilanteesta, mutta muuten elämä jatkuu mahdollisimman normaalina.

Turvaa ja tavallista elämää

Espoossa turvakotien tilalle kehitettiin uusia matalan kynnyksen auttamismuotoja.

Pääkaupunkiseudulla asuva Minna (nimi muutettu) hakeutui turvakotiin, kun entinen kumppani uhkasi häntä väkivallalla.
”Minut ja lapsi piti saada turvaan. Emme tienneet, miten mies reagoisi hänestä tehtyyn lastensuojeluilmoitukseen”, Minna kertoo.

Väkivaltaisessa suhteessa elävä luulee helposti, että vika on itsessä. Turvakodissa Minnalla oli ympärivuorokautinen mahdollisuus puhua kokemuksistaan. Hän sai myös tukea asunnon etsimiseen ja rikosilmoitusten tekoon.
”Turvakodissa rupesin taas löytämään itseäni ja uskalsin päivä päivältä olla itsenäisempi.”
Minnan mielestä asioiden tuominen julki on pienempi paha kuin kaiken sisällään pitäminen. Hän kokee olleensa samanaikaisesti vahva ja heikko.
”Olin vahva, koska olin kestänyt tilannetta ja koska hain apua. Heikko, koska en hakenut turvaa aikaisemmin.”
Espoon turvakoti lakkautettiin vuoden 2013 alussa kaupungin lopetettua turvakotipalvelujen ostamisen Ensi- ja turvakotien liittoon kuuluvalta Lyömätön linja ry:ltä. Liiton jäsenyhdistyksillä on Suomessa toistakymmentä turvakotia.
Kaupunki satsasi avopalveluihin ja loi tilalle turva-asumismallin.

Turva-asunnot poikkeavat turvakodeista siinä, ettei paikalla ole henkilökuntaa ympäri vuorokauden.
”Uusissa turva-asunnoissa perheet pääsevät pois vaikeasta tilanteesta, mutta jatkavat muuten normaalia elämää”, Espoon perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes kertoo.
Väkivallan uhreille tarjotaan keskusteluapua kaupungin Omatila-palvelussa. Mahdollisuus ottaa yhteyttä nimettömästi madaltaa avun hakemisen kynnystä.
”Lähisuhdeväkivalta ei kosketa vain parisuhteissa eläviä. Esimerkiksi aikuinen lapsi voi olla väkivaltainen vanhempaansa kohtaan. Samoin vanhemmat saattavat kurittaa lastaan”, tietää Omatilan vastaava ohjaaja Susanna Ruuhilahti.
Omatilassa tarjotaan yksilötukea, ryhmätukea ja käytännön apua. Ohjattuja ryhmiä on tarjolla muun muassa lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille aikuisille ja seksuaalista väkivaltaa kohdanneille. Kaupungin kriisipäivystys tarjoaa turvaa läpi vuorokauden.

Espoo päätyi nykyiseen palvelumalliin, koska turvakodissa ilmeni vajaakäyttöä. Remes sanoo asiakkaiden äänestäneen jaloillaan.
Palvelujen tarve ei kuitenkaan ole kadonnut. Kun entisen turvakodin puoleen kääntyi vuodessa noin 80 espoolaisperhettä, viime vuonna asiakkaina oli 230 perhettä.
”Jouduimme kasvattamaan turva-asuntojen ja henkilökunnan määrää pian uusien palvelujen aloittamisen jälkeen. Omatilan toiminta-aikaa laajensimme iltoihin ja viikonloppuihin”, Remes kertoo.

Jos turvakoti katsotaan parhaaksi ratkaisuksi, espoolaiselle hankitaan paikka ostopalveluna. Ensisijaisesti kaupunki kääntyy Pääkaupungin turvakoti ry:n puoleen, mutta myös muita turvakoteja on käytetty. Remeksen mukaan tarve on vähäistä: viime vuonna Espoo osti alle 70 turvakotiyötä.
Pääkaupungin turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Karola Grönlund vahvistaa, että vain muutama prosentti heidän viimevuotisista asiakkaistaan tuli Espoosta. Hän uskoo turva-asuntojen ja avopalvelujen kaltaisten tukitoimien riittävän osalle asiakkaista. Jos psyykkiset voimavarat ovat lopussa tai kokonaistilanne on uhkaava, turvakoti voi olla ainoa vaihtoehto.

Ensi- ja turvakotien liiton kehitysjohtaja Sari Laaksonen pitää avopalvelujen kehittämistä hyvänä mutta muistuttaa, että rinnalle tarvitaan turvakotejakin. Suomi on allekirjoittanut Istanbulin sopimuksen, joka velvoittaa puuttumaan naisten kokemaan väkivaltaan. Eurooppalaista sopimusta ollaan ratifioimassa.
”Sopimuksessa edellytetään riittävää turvakotien määrää. Siihen sopii huonosti se, että olemassa olevia turvakoteja lakkautetaan”, Laaksonen ihmettelee.
Tähänastiset kokemukset eivät Remeksen mukaan viittaa siihen, että tarvittaisiin erillistä turvakotia. Asiakkaiden ja yhteistyökumppanien palaute Espoon avopalveluista on ollut toistaiseksi myönteistä.
Ensi vuoden alussa turvakotipalvelut muuttuvat valtiorahoitteisiksi. Se voi tuoda kunnille uusia ehtoja. Alustavan tiedon mukaan Espoon malli voitaisiin katsoa riittäväksi turvapalveluksi.

Miehiäkin joutuu väkivallan kohteiksi. Heillä häpeä hankaloittaa avun hakemista.
”Joiltakuilta on kysytty julkisuudessa, millaisia miehiä he ovat, kun eivät saa naistaan kuriin. Mutta on miehiä, jotka eivät lyö naistaan missään olosuhteissa”, Grönlund toteaa.
Laaksonen kiteyttää, että väkivallassa on aina kyse vallan väärinkäytöstä. Fyysistä väkivaltaa on eriasteista. Väkivalta johtaa vuosittain noin 20 suomalaisen kuolemaan.
”Henkinen väkivalta taas on alistamista, nöyryyttämistä, pakottamista, pelottelua tai ystävistä eristämistä”, Laaksonen sanoo.

Minnan parisuhteessa ystävien tapaaminen aiheutti niin kovia riitoja, että hän jäi mieluummin kotiin. Omista raha-asioistaankaan nainen ei saanut päättää.
Päätös irrottautua suhteesta täytyy tehdä itse. Minna korostaa, että kukaan ei ansaitse huonoa kohtelua.
”Oma hyvinvointi on tärkeää. Tässä saa ja pitää olla itsekäs.”

Jaa tämä artikkeli:


Minuutissa mystikoksi

Villi city