Retkikunta rentoutuu. Uihan saaren ranta Tongalla tarjosi hyvän paikan lillutteluun. Etummaisena kelluu Kari Räty.
Turvamies Tongan laineilla
Kari Rädyn elämä muuttui viitisentoista vuotta sitten, kun löytöretkeilijä Pata Degerman marssi hänen luokkaansa luennoimaan.
Kello soi espoolaisessa Kirstin koulussa, mutta lapsilla olisi vielä kysymyksiä. Kari Räty (57) vastaa kärsivällisesti kummiluokkansa oppilaiden kysymyksiin ja kertoo Etelämerellä muutamaa viikkoa aiemmin kokemistaan seikkailuista.
Seinällä on oppilaiden piirtämä maailmankartta sekä kuvia Etelämeren ainoan kuningaskunnan, Tongan, elämästä. Koko koulun oppilaat ovat vastanneet luokan keksimiin tietokilpailukysymyksiin. Rädyn mukanaan tuomat tuliaiset – kartat, kauniit simpukat ja paikalliset käsityöt – kiertävät luokassa ihastusta herättäen.
Erityisesti lapsia kiinnostavat tarinat retkikunnan kohtaamista eläimistä: merikilpikonnista, myrkyllisistä merikäärmeistä, jättiläismäisistä lepakoista ja suurista ryhävalaista.
”On mahtavaa huomata, miten innokkaasti oppilaat ovat seuranneet Tongan retkikuntamme vaiheita blogista ja miten hienoja tehtäviä he ovat ideoineet koko koululle.”
On vuosi 1999, ja Kari Räty toimii erityisopettajana Suvelan koulussa. Hän on tottunut löytämään kannustavia esimerkkejä elämässä pärjäämisestä.
Tänään luokkaan astelee löytöretkeilijä Patrick, Pata, Degerman, joka kertoo tekemästään Antarktiksen matkasta ja Mt. Sisun valloituksesta.
Uskomattomat tarinat saavat luokan nauramaan ääneen ja liikuttumaan retkikunnan kokemien haasteiden äärelle. Degerman yllyttää uskomaan omiin unelmiin ja valaa rohkeutta toteuttaa niitä. Tämä tekee voimakkaan vaikutuksen opettajaan ja koko luokkaan.
”Vaikka olin jo aiemmin tehnyt tosi kovia juttuja sekä maalla että merellä ja omien oppilaitteni kanssa erilaisissa seikkailuleirikouluissa, tajusin tuolloin, että voin tehdä vieläkin enemmän”, muistelee Räty.
Tästä alkoi löytöretkeilijä Degermanin ja Rädyn yhteistyö espoolaisten nuorten hyväksi. Räty oli tehnyt vapaaehtoistyötä koko aikuisikänsä ja toimi jo tuolloin Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan erityisnuorisotyön kannustajana sekä kehittäjänä. Uusi yhteistyö oli luonteva jatkumo aiemmin tehdyille asioille.
”Tärkeimpänä sanomana halusimme viestittää nuorille, että jokainen voi toteuttaa unelmiaan ja vaikuttaa elämäänsä omilla teoillaan.”
Kaksikko vei nuoret luontoon seikkailemaan ja kokeilemaan omia rajojaan kiipeillen, meloen ja suunnistaen.
Unelma melontavaelluksesta autiolle saarelle Etelämerellä kuulosti tuolloin vielä utopialta, mutta vuonna 2004 Kari Räty huomasi olevansa matkalla Tahitille.
Reissusta muodostui ikimuistoinen, ja tarinaa on riittänyt kerrottavaksi niin kotona kuin koulussa. Retkikunnan varusteet katosivat näet jo lentomatkalla, ja kaikki tarvikkeet piti hankkia uudestaan maan pääkaupungin pienistä kaupoista kovassa kiireessä.
”Siinä oli lähtöselvityksessä selittämistä, kun lähdimme maan sisäiselle lennolle 68 valkoisen muovipussin kanssa”, Räty myhäilee.
Retkikunnassa hän kokee tehtäväkseen paitsi vastata joukon turvallisuudesta ja varusteista, myös huolehtia ryhmän hyvästä tiimihengestä ja hyvinvoinnista haastavissakin olosuhteissa.
”Hyvällä tiimityöllä tavoitteen saavuttaminen on paljon hauskempaa kuin yksin; käytössä on enemmän tietoa ja taitoa sekä monenlaisia ajatuksia.”
Retkikunnalle on iloa myös erityisopettajan toimintaperiaatteesta
”Ihmiset kohdataan ihmisinä ja asiat hoidetaan asioina. Sitten mennään eteenpäin.”
Kolme vuotta sitten Kari Räty toteutti pitkäaikaisen suunnitelmansa eläkkeelle jäämisestä. Nuoruusvuodet Suomen Urheiluopistolla ja 30-vuotinen koulu-ura Espoossa monissa eri tehtävissä saivat jäädä mieluisiin muistoihin. Oli aika tehdä elämässä uusia asioita.
Juuri tehty Tongan melontaseikkailu oli jo kolmas Pata Degermanin kanssa yhdessä koettu retkikunta. Vaikka Rädyn kalenterissa on paljon erilaisia matkoja, vain retkikuntaelämä tarjoaa näin ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja mielenkiintoisiin paikkoihin.
”Siinä pääsee oppimaan todella monia asioita myös omasta itsestään.”
Osallistuminen retkikunnan toteuttamiseen on paljon muutakin kuin vain kolmen viikon mittainen matka toiselle puolelle maapalloa. Valmisteluineen ja lopputöineen retkikunta vie Rädyn elämästä helposti kokonaisen vuoden.
”Tongan reissulla toteutui myös haaveeni suurien ryhävalaiden kohtaamisesta, sitä en unohda varmasti koskaan.”
Kouluvuosien aikainen yhteistyö oppilaiden ja heidän perheittensä kanssa on kantanut hedelmää.
”Tuntuu todella hyvältä, kun entiset oppilaat käyvät edelleen tervehtimässä ja kertomassa kuulumisistaan”, Kari Räty sanoo.
Aktiivinen kotiseutu- ja vapaaehtoistyö antavat elämään edelleen suuren merkityksen. Espoossa ollessaan Räty vierailee mahdollisimman usein Kirstin koulussa.
”Ihana kummiluokkani on minulle tärkeä kiintopiste, ja keskustelut nuorten kanssa tuovat syvyyttä arkeeni.”
Ensi kevääksi on suunnitteilla luontoleirikoulu kummiluokan kanssa. Räty on luvannut hoitaa reissun rahoitusta ja olla mukana toteuttamassa leirikoulun ohjelmaa. Elämässä hänelle on merkityksellistä toimiminen toisten ihmisten hyväksi ja yhdessä toisten ihmisten kanssa.
”Pyrin aina toimimaan toisia palvellen, mutta kuitenkin omaa elämääni eläen”.
Retkikunnan kuvat, oivallukset ja ajatukset jaetaan matkan aikana kirjoitetussa tongaexpedition.com -blogissa. Valokuvanäyttely on esillä 17.–19.1.2014 Matkamessuilla.
Jaa tämä artikkeli: