Kotouttamista. Mohamed Salmane on yksi turvapaikanhakijoista, joka käy Katutanssiliiton tanssitunneilla.
Turvapaikanhakijat saavat tanssiopetusta vastaanottokeskuksissa
Suomen Katutanssiliiton opettajat ovat tanssittaneet huhtikuusta lähtien turvapaikanhakijalapsia ja -nuoria Suomen vastaanottokeskuksissa.
Miksi hankkeeseen ryhdyttiin, liiton puheenjohtaja Jouni Janatuinen?
– Idea lähti siitä, että Suomessa moni huippukatutanssija on maahanmuuttajataustainen. Katutanssi on helposti lähestyttävä harrastus maahanmuuttajanuorille, koska lajin kansainvälisten huippunimien juuret ovat Afrikassa, Lähi-idässä tai Aasiassa. Turvapaikan hakuprosessi taas voi kestää vuosikausia, mikä passivoi nuoria ja minkä vuoksi heidän on vaikea myöhemmin kotoutua yhteiskuntaan.
– Kokeilimme turvapaikanhakijoiden tanssittamista jo viime vuonna. Pilottikiertue sai niin huikean hyvää palautetta, että Raha-automaattiyhdistys lähti rahoittamaan säännöllistä tanssitoimintaa.
Ovatko tanssitunnit olleet suosittuja?
– Tanssitunnit on otettu todella hyvin vastaan. Ihmisten aktivoiminen on silti vaatinut hieman työtä, koska moni turvapaikanhakija ei ole tottunut säännölliseen harrastustoimintaan. Lisäksi vastaanottokeskuksissa on erilaisia uskonnollisia ryhmiä, minkä vuoksi joissakin paikoissa on äiti–lapsi- ja isä–poika-ryhmiä.
– Tunteja pidetään kerran tai kaksi kertaa viikossa 18 paikkakunnalla. Esimerkiksi Helsingissä niitä on kolmessa vastaanottokeskuksessa. Tunneilla on mukana myös suomalaista kantaväestöä, sillä hankkeen yhtenä tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen kantasuomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä.
Mitä katutanssi tarkoittaa?
– Se tarkoittaa Yhdysvalloissa 1960–70-luvuilla kaduilla ja klubeilla syntyneitä tanssityylejä, kun hip hop, breakdance, house, popping ja locking. Niiden harrastaminen on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa ja ne ovat tuoneet myös pojat mukaan tanssitunneille.
Jaa tämä artikkeli: