Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Ari Leppä

Tutkija: Turhia keinovaloja kannattaisi karsia

Katulamput, koristevalot ja sisävalaistus. Syksyllä ihmiset altistuvat entistä enemmän keinovaloille. Tutkija kehottaa karsimaan turhia valoja terveyshaittojen takia.

• 18.11.2015 09:45
• Tarmo Ylhävuori

Marraskuussa katulampun valokeila halkaisee pimeyden. Aamulla ja illalla ihmisten matkatessa töihin katuvalaistus on ehdottoman tarpeellista. Onko kuitenkaan mitään järkeä polttaa katuvaloja keskellä yötä?

Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Jari Lyytimäen mukaan keskellä yötä palavista katuvaloista voi olla haittaa ihmisten terveydelle, eivätkä ne juurikaan lisää turvallisuutta.

Mikä on esimerkiksi tähtitaivaan näkemisen arvo?"
 

”Tiivistetysti valosaasteella tarkoitetaan yöaikaista ulkotilojen keinovaloa, josta aiheutuu haittaa ihmisille tai luonnolle”, kuvailee Lyytimäki.

Tutkijan mukaan helpoimmin havaittavia haittoja on häikäisy huonosti suunnatuista tai liian voimakkaista katuvaloista. Häikäisy on epämiellyttävää ja häiritsevää. Pahimmillaan se voi altistaa liikenneonnettomuuksille.

Valosaaste voi viedä terveyden

Valosaasteen haitat eivät kuitenkaan rajoitu vain liikenteeseen. Yöllä ikkunasta sisään loistava katuvalo voi viedä yöunet häiritsemällä ihmisen unirytmiä ja hormonitoimintaa.

Valosaaste voi aiheuttaa myös esimerkiksi syöpäriskin kasvua, stressaantuneisuutta, masentuneisuutta ja liikalihavuutta.

Hiirikokeissa painoa kertyi eniten sellaisille hiirille, jotka eivät päässeet lepäämään luontaiseen pimeyteen. Sekä heikko että kirkas yövalaistus lihotti hiiriä.

Katulamppujen ohella tutkijat ovat viime aikoina olleet yhä huolestuneempia myös sähköisistä näytöistä, jotka tuovat valosaasteen sisätiloihin.

Älypuhelimen kirkas näyttö voi viedä yhtä lailla yöunet kuin katuvalotkin.

Katulamppu ei vähennä rikoksia

Katulamppujen polttamista keskiyöllä perustellaan usein turvallisuudella. Lyytimäki myöntää, että valaistus tuo turvallisuutta, mutta kaikkia paikkoja ei ole järkevää valaista kaikkina aikoina.

”Viimeaikaiset tutkimustulokset esimerkiksi Britanniasta osoittavat, että tie- ja katuvalaistuksen himmentäminen tai sammuttaminen kokonaan sydänyön hiljaisiksi tunneiksi ei lisännyt onnettomuuksia eikä rikoksia”, toteaa Lyytimäki.

Tutkijan mukaan ihminen tuntee olonsa mukavaksi hyvin valaistussa ympäristössä. Emme näe kovin hyvin pimeässä ja siksi pimeät paikat tuntuvat pelottavilta, vaikka todellista vaaraa ei olisi.

Valaistustekniikan kehittyminen tarjoaisi monia mahdollisuuksia nykyistä älykkäämpään ja tarpeenmukaiseen valaistukseen."
 

Talousvaikeuksissa painiskelevat kunnat voisivat vähentää tarpeettomiksi katsottua katuvalaistusta. Myös katuvalaistuksen tarkempi kohdentaminen varjostimilla olisi järkevää. Tämä säästäisi sekä energiaa että kuntien rahaa.

Lyytimäen mukaan kaikkia valosaasteen karsimisesta syntyviä hyötyjä ei voi mitata edes rahassa: ”Mikä on esimerkiksi tähtitaivaan näkemisen arvo? Monille suomalaisillekin valosaasteeton tähtitaivas on kokemus, johon ei kaupunkiympäristössä ole mahdollisuutta”.

Älykkäämpiä ratkaisuja tarjolla

Kolme vuotta sitten Lyytimäki teki yhdessä Janne Rinteen kanssa kyselyn suomalaisten suhtautumisesta valosaasteeseen. Kyselyn mukaan vastaajista yli 80 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että valosaaste on levinnyt liian laajalle.

Tutkijan mukaan valosaastetta ei ole kuitenkaan vähennetty sen jälkeen merkittävästi. Osa kunnista on vähentänyt katuvalaistusta, mutta samaan aikaan on otettu käyttöön entistä kirkkaampia valolähteitä.

”Valaistustekniikan kehittyminen tarjoaisi monia mahdollisuuksia nykyistä älykkäämpään ja tarpeenmukaiseen valaistukseen, mutta toistaiseksi nämä mahdollisuudet ovat pääosin hyödyntämättä”, kertoo Lyytimäki.