null Tuuli vie lauttaa kohti tuntematonta

Kohti länttä. Auringonjumala Kon-Tikin mukaan nimetty lautta selvisi kesällä 1947 uskomattomat 8 000 kilometriä Tyynellämerellä.

Kohti länttä. Auringonjumala Kon-Tikin mukaan nimetty lautta selvisi kesällä 1947 uskomattomat 8 000 kilometriä Tyynellämerellä.

Tuuli vie lauttaa kohti tuntematonta

Tuulenvire keinuttaa pientä lauttaa aavalla merellä. Lautalla kuusi miestä yrittää todistaa, että 1500 vuotta sitten Perusta länteen matkanneet ihmiset kansoittivat Polynesian saaret, eivät Aasiasta itään suunnanneet purjehtijat.

Tiedeyhteisö piti tätä norjalaisen Thor Heyerdahlin (1914–2002) teoriaa vitsinä, niin varma oli usko saarten asuttamiseen Aasiasta käsin. Heyerdahlia kehotettiin kokeilemaan mahdotonta 8 000 kilometrin lauttamatkaa itse.

Juuri niin innokas tutkimusmatkailija tekikin. Hän rakensi vuonna 1947 viiden miehen kanssa vanhojen piirustusten ja aitojen materiaalien avulla balsapuusta lautan, nosti maston pystyyn ja maalasi purjeeseen auringonjumala Kon-Tikin tunnuksen.

Vain yksi miehistä osasi purjehtia, ja lautan rungosta kuului pahaenteistä kolketta. Kestäisikö sen rakenne?

Joachim Rønningin ja Espen Sandbergin ohjaamaa Kon-Tikiä voi moni pitää pinnallisena ja tapahtumaköyhänä elokuvana. Toisaalta – mitä ihmeellistä kuuden miehen lauttamatkalla olisi voinut tapahtua: merivirtoja ja haikaloja riitti, radiolähetin hajosi ja väliin matkalaiset hermostuivat toisiinsa.

Kovin syvälle muihin matkalaisiin kuin Heyerdahliin ( Pål Sverre Hagen ) elokuva ei tosiaan tartu. Silti tarinassa on omalaatuista viehätystä.

Katsoja pääsee turvallisesti elokuvateatterin pimeydessä näkemään komean ja yllättävän meren. Samalla on hyvä tilaisuus pohtia, mikä ajaa miehet tämänkaltaisiin seikkailuihin. Ei liene maailman tärkein juttu, mistä päin yhdet saaret kauan sitten asutettiin.

Samaa kysyy yksi matkalaisista. Hän syyttää Heyerdahlia siitä, että tämä on tehnyt teoriasta itselleen uskonnon ja vaatii muita vaarantamaan elämänsä sen todistamiseksi.

Lautan matkalaiset sopivat riitansa, selviävät haiparvesta ja merivirroista ja rysähtävät kuten tunnettua Tuamotu-saarten koralliriutalle 7. elokuuta 1947. Takana oli 101 päivää merellä.

Retkellään Thor Heyerdahl kirjoitti itsensä historiaan: lauttamatka Etelä-Amerikasta yli Tyynenmeren oli hyvinkin voinut olla mahdollinen.

Elokuva nostaa mieleen myös ajatuksia tutkimusmatkailijoiden intohimojen juurista. Thor Heyerdahlille matka maksoi hänen ensimmäisen avioliittonsa: vaimo ymmärsi, että Heyerdahlin projekti oli vain hänen omansa. Perhe ja yhteiset pojat jäivät kakkoseksi.

Vieraille maille lähteneitä ”uskonsankareita” riittää myös Raamatussa ja kirkon historiassa. Toisia ajoi Heyerdahlin tavoin tieteellinen uteliaisuus ja seikkailunhalu, toisia ehkä viihtymättömyys kotona, taloudelliset kiihokkeet tai Jumalan kutsu. Tai kaikki tämä yhdessä.

Paikoillaan pysyvät saavat tyytyä nojatuolimatkailuun.

Marja Kuparinen
Kon-Tiki, ohjaus Joachim Rønning ja Espen Sandberg. Elokuvateattereissa parhaillaan.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.