Suoraan asiaan. Saarnaaja joutuu asettamaan sanansa tarkasti mikroblogipalvelu Twitterissä julkaistuissa twaarnoissa. Lyhyt muoto pakottaa tiiiviiseen ilmaisuun.
Twaarna on kompakti saarna
Twitterissä on noussut ilmiöksi saarnan 140 merkkiin tiivistävä twaarna.
Kirkon työtä sosiaalisessa mediassa on jo vuosien ajan pyritty kehittämään järjestelmällisesti. Mikroblogipalvelu Twitterissä on ilmiöksi noussut saarnan 140 merkkiin tiivistävä twaarna. Kuvahartaudet erityisesti nuorten suosimassa kuvapalvelu Instagramissa puolestaan raivaavat maaperää uudenlaiselle visuaaliselle viestinnälle.
Idea twaarnasta syntyi puoli vuotta sitten Mäntsälän kirkkoherran Mikko Seppälän kysymyksestä: Jos on olemassa twitternovelleja, miksei saarnojakin voisi tiivistää? Ajatus sai sosiaalisen median teologipiireissä innostuneen vastaanoton ja sitä työstettiin yhteisöllisesti.
Nimen twaarna keksi helsinkiläinen teologian opiskelija Visa Viljamaa, ja julkaisuajankohdaksi sovittiin perinteinen sunnuntai. Syksyn mittaan twaarnasta kasvoi huomattu sosiaalisen median ilmiö. Muun muassa arkkipiispa Kari Mäkinen ja kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo saatiin haastettua mukaan. Lopputulos oli, että saarna pulpahti tiivistetyssä muodossa yllättäen keskelle monien suomalaisten mediatodellisuutta.
Noin kuuden kuukauden elinkaaren jälkeen on hyvä tarkastella, mitä twaarnalle kuuluu. Määrällisesti se voi hyvin, eikä se ole monien sosiaalisen median ilmiöiden tavoin kadonnut näkymättömiin. Virtuaaliseen twaarnastuoliin ei kuitenkaan ole kivunnut montaa maallikkoa, vaikka periaatteellista estettä sille ei olisi.
Arkkipiispasta ei ole sukeutunut aktiivista osallistujaa, mutta sen sijaan Espoon piispa Tapio Luoma on ollut aktiivinen ja pidetty twaarnaaja.
– Meillä tuomiokapitulissa on linjattu, että haluamme vaikuttaa ja olla läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Twitterissä ja erityisesti twaarnassa piispa Luoma on löytänyt itselleen sopivan tavan osallistua. Hänellähän on samantyylisiä päivityksiä myös Facebookissa, kertoo hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa.
Twaarnan tekeminen on todellinen tiivistämisen ja ytimekkään ilmaisun etsimisen prosessi, muttei ennenkuulumaton. Muun muassa Vuorisaarnan autuaaksijulistuksissa on paljon samaa kiteyttävää ilmaisutapaa. Ytimekäs ilmaisu ei ole helppoa.
– Tuo 140 merkkiä on todella vähän. Luotan paljon intuitioon. Jos twaarna ei ota syntyäkseen, en lähde liikaa ponnistelemaan ja jätän kirjoittamisen väliin, sanoo sosiaalisessa mediassa aktiivisesti vaikuttava Tampereen seurakuntien kärkihankekoordinaattori Jussi Laine.
Vaikka Twitter on Suomessa vielä melko pienen piirin juttu, sen suhteellista merkitystä nostaa se, että sananvallan kannalta keskeiset toimittajat ja poliitikot ovat erityisen hyvin edustettuina käyttäjäkunnassa.
– Olen pohtinut, onko sosiaalisessa mediassa syntyvä kuva dialogisesta kirkosta liian kaunis, Jussi Laine sanoo.
– Pääsevätkö seurakuntalaiset mukaan aitoon vuorovaikutukseen?
Tampereen seurakunnilla on käynnissä hartauskokeilu Instagramissa.
– Vanhan sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Olen toiveikas, että tämä voisi olla kirkon seuraava vähän isompi juttu sosiaalisessa mediassa. Kuva on verkossa tutkitusti pelkkää tekstiä voimakkaampi vaikuttaja, Laine sanoo.
Tämän jutun taustatyöt tehtiin ja haasteltavat valittiin Twitterissä keskustellen.
Jaa tämä artikkeli: