Irakilainen Shadan Ahmad toivoo löytävänsä työtä jo opiskelun ohessa. Kuva: Sirpa Päivinen
Työ estää joutumasta syrjään
Yhteisvastuukeräys auttaa töihin Suomessa asuvia maahanmuuttajia ja Bangladeshin köyhiä.
Talouden syöksy, päivittäiset lomautusuutiset, laman uhka.
Tuhannet ihmiset jäävät työttömiksi, ja samaan aikaan Yhteisvastuukeräys alkaa koota rahaa maahanmuuttajien työllistämiseen.
Miksi ulkomailta tulleiden pitäisi saada töitä, jos muidenkaan tilanne ei ole kovin häävi?
Ensinnäkin siksi, että maahanmuuttajien työttömyysluvut ovat tällä hetkellä vielä kolminkertaiset muuhun väestöön verrattuna. Ja työpaikka on aina keskeinen asia silloin, kun halutaan ehkäistä syrjäytymistä.
– Kun ihminen muuttaa uuteen maahan, ensimmäinen kysymys on, mistä tulee toimeentulo. Pitkäaikaistyöttömälle yhteiskunnan jäsenyyden lähtökohdat eivät ole hyvät, toteaa Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander.
Ensi sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tuetaan seurakuntien ja kristillisten järjestöjen työllistämishankkeita ja autetaan näin maahanmuuttajia pääsemään avoimille työmarkkinoille.
Seurakunta tai järjestö voi työllistää maahanmuuttajia itse tai tukea heidän työllistymistään toisiin organisaatioihin.
Joka kymmenes helsinkiläinen tulee ulkomailta
Suomessa asui viime vuoden alussa 173 000 ihmistä, jotka puhuivat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Lähes puolet vieraskielisistä asuu pääkaupunkiseudulla.
Viime vuoden alussa 9,6 prosenttia helsinkiläisistä oli ulkomaalaistaustaisia. Osuus on kasvussa. Ulkomaalaistaustaisiin lasketaan kuuluviksi ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset.
Ulkomaalaistaustaisia asuu eniten Itä-Helsingissä. Ulkomaan kansalaisista Helsingissä on eniten virolaisia, venäläisiä ja somalialaisia.
Helsingin vieraskielinen väestö on keskimäärin nuorempaa kuin kaupungin koko väestö.
Lähteet: Tilastokeskus, Helsingin kaupungin tietokeskus, työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntoutussäätiö
Nuoret maahanmuuttajat kesätöihin!
Pitkällä aikavälillä maahanmuuttajien työvoima on ikääntyvälle Suomelle välttämättömyys. Nyt maahanmuuttajien työllistymisen esteiksi nimetään kuitenkin usein huono kielitaito, kulttuuriset erot ja ammatillisen koulutuksen puute.
Erityisen kitsaasti töitä tarjotaan pakolaistaustaisille maahanmuuttajille. Huomattava työllistymisen este ovatkin myös asenteet.
– Tilannetta parannetaan tehokkaasti silloin, kun otetaan nuoria maahanmuuttajia vaikkapa kesätöihin. Usein käy kuitenkin niin, että afronuori on luokan ainoa, joka ei saa edes työharjoittelupaikkaa, Forsander sanoo.
Kuluvana talvena Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ilmaissut huolensa siitä, että maahanmuuttajat eivät työllisty, koska työvoimatoimistot eivät pysty auttamaan heitä riittävästi. Pajunen vaatiikin valtiolta lisää rahaa kaupungin työvoimatoimistoille.
Työ siis ehkäisee ihmisten syrjäytymistä, kehittää kielitaitoa ja auttaa luomaan sosiaalisia suhteita.
Kaiken lisäksi maahanmuuttajien työllistäminen säästäisi selvää rahaa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen viime syksynä tekemä selvitys osoittaa, että jos maahanmuuttajat saisivat töitä yhtä hyvin kuin valtaväestö, suomalainen yhteiskunta säästäisi vuosittain 58 miljoonaa euroa.
Lue lisää Yhteisvastuu-keräyksestä tästä
”Unohda, mikä olit kotimaassasi”
Irakilainen Shadan Ahmad on juuri aloittanut medianomiopinnot ammattikorkeakoulussa. Hän toivoo työllistyvänsä tulevaisuudessa media-alalle.
Shadan Ahmad, 32, on asunut seitsemän vuotta Suomessa. Sinä aikana hän on oppinut vieraassa maassa työllistyvän reunaehdot: Unohda, mikä olit kotimaassasi. Älä luovuta, vaikka kieli ei opinnoista huolimatta suju.
Kotimaassaan Irakissa Ahmad opiskeli teatterialaa ja toimi lehtitalon graafikkona. Suomeen tultuaan hän on ollut mukana Helsingin kaupungin projektissa sekä käsikirjoittanut ja ohjannut YLE:n Basaarille kaksi ohjelmaa. Viime syksynä hän työskenteli kontulalaisessa päiväkodissa. Hän oli valmis tekemään mitä tahansa työtä, ellei pääsisi opiskelemaan.
– En ole joutunut kärsimään työttömyydestä, mutta oman alani vakituista työtä en ole Suomessa saanut, hän sanoo.
Vielä jokin aika sitten Ahmad oli hankalassa välikädessä. Hän halusi jatkaa media-alalla, mutta kielitaito ei vielä silloin riittänyt oppilaitosten pääsykokeisiin. Ilman suomalaista todistusta taas on vaikea hakea työtä, vaikka vahvuutena olisivat aiheet, joissa maahanmuuttajan taustasta on hyötyä.
– Koko Lähi-idän alue on minulle toisella tavalla auki kuin suomalaisille toimittajille, Ahmad sanoo.
Ei pidä luovuttaa
Verkostot parantavat mahdollisuuksia saada työtä. Maahanmuuttajalla verkostoja ei ole. Työvoimatoimistolla on harvoin tarjota muuta kuin rajallisia työllistämisjaksoja. Sellaisella Shadan Ahmad oli päiväkotiapulaisena.
– Minulta kysyttiin, jaksaisinko lasten kanssa, kun se ei ole omaa alaani. Viihdyin kuitenkin hyvin.
Maahanmuuttajan on suostuttava tinkimään siitä, mitä on aiemmin tehnyt. Kieltä on opeteltava vilpittömästi kuin lapsi, kokeilemalla ja muiden reaktioista piittaamatta. Onneksi suomalaiset eivät ole Ahmadin mukaan ennakkoluuloisia.
– Jos yksi viidestä on, neljä muuta suhtautuvat asiallisesti. Sen yhden takia ei kannata luovuttaa.
Monikulttuurisuus on Ahmadin mielestä Suomessa vasta tulollaan.
– Nyt täällä on vielä vallalla säikähtäminen, ehkä korkeintaan pysähtyminen huomaamaan. Maahanmuuttajana koen olevani kahden kulttuurin välissä. En voi elää niin kuin ennen, mutta en suomalaiseenkaan tapaan. Niinpä luon omaa, kolmatta kulttuuria.
Kaisa Raittila
Jaa tämä artikkeli: