Työläiskaupunginosa rakentuu
Pojat hakevat vettä kaivosta Viidennellä linjalla. Työmies syö eväitään, jotka vaimo on tuonut. Pyykki kuivuu. Tällä paikalla on sijainnut halkotavaraliike ja asuinrakennus.
Takana, Pengerkadun ja Kaikukadun kulmassa, kohoaa uusi kivitalo, vuokratalo työväestölle.
Sörnäisiin oli 1800-luvun lopulta lähtien syntynyt konepajateollisuutta, ja juna toi työnnälkäisiä ihmisiä maaseudulta. Sörnäinen ja Kallio olivat vapaasti kasvavaa puutaloaluetta, jonne saattoi asettua. Väestötiheys kasvoi nopeasti Suomen korkeimmaksi. Yleiset kaivot olivat kovassa käytössä ennen vesijohtojen vetämistä.
Kallio sai asemakaavan vasta vuonna 1900. Sen myötä alkoi uusi vaihe. Herrasväen huviloiden ja työläisten puutalojen lomaan avattiin laajoja työmaita. Kallioita räjäytettiin, Linjat vedettiin, kivilohkareista kalkutettiin rakennus- ja katukiviä, kivitaloja pystytettiin. Työtä oli kaikille!
Helsingin muinaismuistolautakunta (kaupunginmuseon edeltäjä) perustettiin vuonna 1906, kun kaupunkilaiset havahtuivat ympäristönsä kiihtyvään muuttumiseen. Lautakunta palkkasi Signe Branderin ikuistamaan katoavaa kaupunkia. Tämä kuva on vuodelta 1911.
Brander oli kouluttautunut piirustuksenopettajaksi ja pätevöitynyt valokuvaajaksi Daniel Nyblinin ateljeessa. Hän otti Helsingistä noin 900 valokuvaa vuosina 1907–1913. Niihin voi tutustua osoitteessa www.finna.fi.
Jaa tämä artikkeli: