null Työleirillä raha menettää merkityksensä

Oksia poltettiin yötä myöten.

Oksia poltettiin yötä myöten.

Hyvä elämä

Työleirillä raha menettää merkityksensä

Luonnonsuojelujärjestö WWF:n talkoolaiset raivasivat Isonkarin maastoa ja rakensivat saareen lammasaitaa.

Ympäristöjärjestö WWF on järjestänyt talkooleirejä vuodesta 1977 lähtien eri puolilla Suomea. Leirit tarjoavat joka kesä yli 150 täysi-ikäiselle vapaaehtoiselle mahdollisuuden konkreettiseen luonnonsuojelutyöhön.

Talkooleirien suuri suosio yllättää viimeistään ilmoittautumisvaiheessa. Huonolla tuurilla voi kestää kymmeniä minuutteja päästä linjalla läpi. Minua onni kuitenkin potkaisi, ja sain paikan Isonkarin leirille Selkämeren kansallispuistossa elokuun lopulla.


Yksi Selkämeren helmistä. Isonkarin majakan korkeus on 49,4 metriä merenpinnasta. Saaressa käy vuosittain 4 500 matkailijaa.

Isokari on majakkasaari Uudenkaupungin edustalla. Sen viimeistään 1600-luvulta alkanut laidunkäyttö ja perinteiset saaristolaiselinkeinot loivat arvokkaita perinneympäristöjä. Näitä ympäristöjä ylläpidetään ja kunnostetaan talkoilla.
 

Töihin kuului katajan ja kaadettujen puiden raivausta sekä heinän niittoa.
 

Isonkarin leiri kesti maanantaista sunnuntaihin. Siihen mahtui viisi työpäivää, joista kahtena myös retkeiltiin. Osa leiriläisistä asui teltoissa, osa sisämajoituksessa vanhassa parakissa. Iltaisin saunottiin ja istuttiin nuotiolla.


Tiina Heinonen rehkii risusavotassa.

Leirin aikana valmistui lammashaan laajennus sekä pitkä pätkä lammasaitaa. Töihin kuului katajan ja kaadettujen puiden raivausta sekä heinän niittoa. Raivattu aines poltettiin. Polttokasojen ylläpito ja vartiointi teettivät myös työtä.
 

Rauli-myrskyn aikaan saaressa

Öisin Isoakaria hallitsee sen majesteetillinen ja hypnoottinen majakka, jonka valokiilat lakaisevat kallioita. Siinä se on seissyt jo vuodesta 1833. Se on Pohjanlahden korkein majakka.
 

Sinisissä haalareissa kaikki ovat samalla viivalla, ja raha menettää merkityksensä.
 

Yhtenä iltapäivänä kipusimme sen ylimpään kerrokseen. Ikkunasta näkyi polttokasan vartija metsurinhaalareissaan oranssina pisteenä.


Olli Borg vie oksia poltettavaksi.
Lauantaina 27.8. vietettiin Suomen luonnon päivää ja Muinaistulien yötä. Silloin syttyi viimeinen ja suurin keko, jossa roihusivat rannalta raivatut katajat.

Rauli-myrsky esti tuolloin risteilijöiden tulon saareen, ja siksi nuotion ympärille kokoontuivat vain saaren oma väki ja talkooporukka. Yö oli tähtikirkas ja ilmassa syksyn tuntu.
 

Toimistosta metsäleirin vapauteen

WWF:n talkooleireistä on tullut niin suosittuja, että leirille pääsy ei ole enää itsestään selvää. Syitä on varmasti monia. Jollekulle ympäristönsuojelu itsessään on vahva motivaattori. Lomanviettomuotona leireily on edullista: työtä tehdään ruokapalkalla, ja itse maksetaan pelkät matkakustannukset. Toimistotyöntekijälle metsäleiri voi olla vapautus tietokoneen ja kännykän orjuudesta.


Polttokasoissa riitti vartioimista.

Joku ehkä uneksii kadotetusta onnentilasta. Aurinko paistaa ja ilma on raikas. Ruoka ilmestyy pöytään ilman vaivannäköä. Ammattia tai työtä ei ole – tai ainakaan sitä ei kysellä. Sinisissä haalareissa kaikki ovat samalla viivalla, ja raha menettää merkityksensä. Mutta vain hetkeksi.
 

Korjaus 7.9. kello 15.30: Jutussa sanottiin aiemmin, että Isokari kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon, vaikka se kuuluu Selkämeren kansallispuistoon.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.