Kartano­-organisaatiota joh­taa jaarli Grantham. Taustalla  häärii hallituksen puheenjoh­tajana jaarlin äiti, leskikreivitär Grantham, joka puuttuu jatku­vasti poikansa päätöksentekoon. Kartanosta löytyy myös useita tiimejä ja tiimijohtajia. On hovimestari, on keittiön pääkokki ja sisäkköjen esimies.

Tarina sijoittuu 1900-­luvun alun Englantiin, Titanicin uppoamisen aikoihin. Jaarli Grantham on etuoikeutet­tu kartanoisäntä ja palvelijat alemman kerroksen väkeä. 

Menneen maailman naurettavuuksista huolimatta jäin heti koukkuun, sillä sarjan jokaisessa osassa näyttäisi nousevan esille erilaisia työyhteisöongelmia. Ensimmäisessä jaksossa jaarli Grantham osoitti johta­jan taitonsa palkkaamalla vammautuneen miespalvelijan, jonka pärjäämiseen kukaan muu ei uskonut. Jaarli uskalsi kuitenkin vastustaa yhteisön painetta, ja palvelija Batesin toimenkuvaa hieman muuttamalla miehestä saatiin erin­omainen työntekijä.

Rouva Huges, sisäkköjen pomo, totesi­kin myöhemmässä jaksossa, että kaikilla meillä on arpia, sisäisiä tai ulkoisia, ja ne on hyväksyttävä.

Toisessa osassa Grantham ryhtyi koulimaan itselleen seu­raajaa nuoresta, uutta aikaa edustavasta perillisestä. Nuo­ri mies vähätteli palvelijoiden työtä. Jaarli pysäytti nuoren uraohjuksen miettimään kaikkien työntekijöiden roolia. Vähäisinkin työ on tekijälleen tärkeää ja jokaista tarvitaan toimivassa organisaatiossa.

Kolmannessa jaksossa Gwen-­sisäkön salaiset haaveet pal­jastuivat muulle kartanon väelle. Gwen halusi pois sisäkön työstä sihteeriksi, mikä järkytti muita. Muut palvelijat louk­kaantuivat siitä, että työtoveri haluaa olla heitä parempi. Yläkerroksen väen mielestä sisäkkö ei osoittanut riittävää 

kiitollisuutta työstään.

Vain perheen tytär ymmärsi nuoren naisen halun edetä urallaan ja kannusti häntä hakeutumaan uuteen työhön lupaamalla suosituksen.

Sarjasta näyttäisi löytyvän myös työpaikkakiusaaja. Nyt  odotankin mielenkiinnolla, miten kiusaajan toimiin suh­taudutaan. Mitä tekee jaarli, mitä muut yhteisössä? Itse toi­voisin, että muu yhteisö tarttuisi yhteistuumin ongelmaan 

ja osoittaisi, miten työyhteisössä jokaisen on toimittava yh­teisillä pelisäännöillä.

Kirjoittaja on Espoon yhteislyseon lukion rehtori.