Uusiin koteihin. Hartela Oy aloitti työt As. Oy Helsingin Maltan hitas-tontilla 12.6. Osakkaat Katri Pulkkinen ja Eric Pollock odottavat innolla asuntojensa valmistumista.
Unelmien talo nousee
Asunto-osakeyhtiö Helsingin Malta rakennuttaa tälle tontille unelmiensa kerrostalon. Hanke on Suomen oloissa harvinainen.
Teksti Eira Serkkola
Kuva Esko Jämsä
– Kaikki asunnot on nyt varattu. Osakkaat ovat joutuneet panemaan paljon rahaa likoon ennen kuin talon rakentamisesta oli varmuutta, kertovat asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Salla Korpela ja varapuheenjohtaja Eric Pollock .
– Halusimme talon, johon voi suunnitella yksilölliset asunnot ja joka antaa mahdollisuuksia yhteisölliseen arkeen. Perinteisessä grynderivetoisessa tuotannossa osakas saa lähinnä valita, ottaako harmaat vai valkoiset kaapit, Pollock kärjistää.
Mitä siis on rakenteilla? 61 asunnon kerrostalo, jonka asunnot ovat kooltaan 30–150 neliömetriä. Taloon rakennetaan määräysten mukaisten yhteistilojen lisäksi noin 500 neliömetriä yhteisöllisiä tiloja. Ylimpään kerrokseen tulee viherhuone, takkatila, saunaosasto ja pieni keittiö, pohjakerrokseen iso keittiö, monikäyttösali, tekstiilityötila ja pyöränkorjausverstas.
– Laaja saunaosasto kuulostaa ylelliseltä, mutta itse asiassa se tulee halvemmaksi kuin hitas-talojen asuntosaunat. Neliöitä ja energiaa säästyy, Pollock sanoo.
Lisäksi taloon tulee kaksi liiketilaa ja pakollisia autopaikkoja. Toisin kuin muissa taloyhtiöissä, autopaikka ei sisälly asunnon hintaan. Asukkaat suosivat joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kimppa-autoilua.
Jätkäsaari on asuntomarkkinoilla ykköskalleusaluetta. Asuntojen neliöhinnat tulevat olemaan luokkaa 5 000 euroa. Uusista kerrostaloneliöistä sai Helsingissä maksaa alkuvuodesta keskimäärin 4 797 euroa.
Tällaista reilun 8 000 neliömetrin ja noin 22,3 miljoonan euron kerrostaloa ei piirrellä tupakka-askin kanteen.
– Kaikki suunnittelutyö on teetetty asiantuntijoilla. Malta-talon pääsuunnittelija on professori Pentti Kareoja Ark House Oy:stä. Eri alojen työryhmät ovat ohjanneet arkkitehdin työtä, Salla Korpela kertoo.
Suunnittelu maksaa noin neljä prosenttia talon kokonaisarvosta. Asunto-osakeyhtiötä ei voi perustaa, ennen kuin talo on suunniteltu.
– Niinpä me järjestäydyimme taloryhmäksi kolme vuotta sitten. Jokainen teki alustavan neliövarauksen ja maksoi suunnittelumaksua 30 euroa neliömetriltä. Tuolloin hanke irrotettiin yhdistyksestä, Pollock ja Korpela selostavat.
Näillä rahoilla uskallettiin palkata arkkitehti, sitten projektinjohtaja ja erikoissuunnittelijat.
Arkkitehti teki luonnospiirustukset, ja osakkaat pääsivät varaamaan tietyn asunnon.
Viime maaliskuuhun mennessä kukin asuntokunta oli maksanut suunnittelurahaa 180 euroa neliöltä.
– Siinä vaiheessa meillä ei vielä ollut hankepäätöstä, tonttisopimusta eikä urakoitsijaa, rakennusaikaisesta lainasta puhumattakaan!
Nyt ne kaikki on hankittu. Rahoituksen järjestämisestä neuvoteltiin monen pankin kanssa, mutta yhdessä vaiheessa pankit vetivät kaikki lainatarjoukset pois. Ryhmärakennuttaminen on uutta ja herättää pelkoa riskistä.
Kilpailun rakennusurakasta voitti Rakennusosakeyhtiö Hartela. Rakentamisaikainen rahoitus järjestyi niin, että jokainen osakas maksaa puolet asuntonsa arvosta ja Hartela ottaa hartioilleen toisen puolen. Nyt neuvotellaan valmistumisen jälkeisestä yhtiölainasta.
Maltalaiset ovat istuneet ahkerasti kokouksissa viimeiset viisi vuotta. Ideoita ja suunnitelmia on puitu myös suljetuilla keskustelupalstoilla.
– Tämä on ollut valtava oppimisprosessi. Miten saadaan 118:n hyvin erilaisen osakkaan joukko tuottamaan perusteltuja päätöksiä? Moni meistä ei ole aiemmin ollut millään elämänalueella mukana tällaisessa, Korpela sanoo.
Oppia on haettu ulkomailta. Maltalaiset ovat käyneet tutustumassa ryhmärakennuttamiseen Tanskassa ja Ruotsissa, missä ollaan asiassa paljon pidemmällä.
Salla Korpelalle, kolmen lapsen eronneelle äidille, matalan kynnyksen yhteisöllisyys on ollut talohankkeen tärkein motiivi. Että voisi jakaa arkea luontevasti naapureiden kanssa, ilman suuria järjestelyjä ja kutsumisia.
Osakkaat tekevätkin osakesopimuksen lisäksi erityisen asukassopimuksen, jossa he sitoutuvat yhteisön pelisääntöihin. Yhteisöllisyyden sisältöä miettinyttä työryhmää on vetänyt Koti kaupungissa -yhdistyksen puheenjohtaja Katri Pulkkinen . Hän on kotoisin karjalaisesta suurperheestä ja on asunut useissa yhteisöissä sekä sinkkuna että perheellisenä, mutta tuntee myös ydinperheen arjen omakotitalossa.
– Yhteisössä asuminen tarjoaa laajemman näkövinkkelin maailmaan. Se on hauskaa, yllätyksellistä ja turvallista, Pulkkinen on huomannut.
– Myös tavaroita, tilaa ja vaikka kimppa-auton voi jakaa. Yksin minulla ei olisi varaa sellaiseen.
Asunto-osakeyhtiön päättävä elin on yhtiökokous. Maltassa tulee toimimaan myös asukaskokous, joka päättää yhteisöllisistä asioista, esimerkiksi yhteisruokailusta. Sen verran on jo kaavailtu, että kiinnostuneet laittavat yhdessä ruokaa muutaman kerran viikossa koulujen lukukausien aikana. Muita yhteisiä töitä voivat olla esimerkiksi yhteistilojen kausisiivous ja istutusten hoito.
Maltan talo on täynnä, mutta yhdistys virittelee toista kerrostalohanketta Helsinkiin.
Jaa tämä artikkeli: