Unen viesti opastaa hämärässä
Tärkeä uni. Tiina Törön piirros kuvaa vuosien takaista unta, joka auttoi häntä selviytymään avioeron läpi. Tuolit kuvasivat edessä olevia muutoksia.

Tärkeä uni. Tiina Törön piirros kuvaa vuosien takaista unta, joka auttoi häntä selviytymään avioeron läpi. Tuolit kuvasivat edessä olevia muutoksia.

Unen viesti opastaa hämärässä

Unet hoitavat mieltä ja tuovat valoa elämänkysymyksiin. Uniryhmä on yksi tapa lähteä unen oppiin.

Unet tulevat usein merkityksellisiksi silloin, kun jokin asia elämässä vaatii erityistä huomiota. Näin kävi Tiina Törölle kymmenkunta vuotta sitten, kun hänellä oli vasta pelkkä aavistus siitä, että kaikki ei ole hyvin.
Tulevia muutoksia enteili uni, jossa oli neljä tuolia.
”Istun mieheni kanssa mustalla sohvalla ja sen jälkeen istumme erillisillä mustilla nojatuoleilla. Kolmas tuoli on kiikkerä, punainen toimistotuoli. Lopuksi istun huoneen seinustalla muiden ihmisten joukossa. Selkäni takaa hyllystä löydän pienen punaisen laatikon, joka on täynnä aitoa, hyvää ruokaa”, Törö kertoo.

Neljän tuolin uni on Tiina Törölle edelleen tärkeä opastaja, joka on avioeron tuskasta huolimatta kantanut eteenpäin elämässä.
Tiina oli unen nähdessään mukana suomalaisen uniryhmätyöskentelyn pioneerin, psykiatri Markku Siivolan uniryhmässä. Ryhmä auttoi oivaltamaan esimerkiksi unen värien ja muiden symbolien merkityksiä.
”Punainen nousi elinvoiman ja musta surun vertauskuvaksi, kiikkerä tuoli kuvasi yksinyrittäjän epävarmuutta ja laatikossa olevat ruoat puolestaan elämän eväitä, joilla pärjään.”
Kuluvana keväänä Törö on ollut mukana myös Espoon seurakuntien järjestämässä uniryhmässä, jota vetää ryhmäpsykoanalyytikko Iiris Koskinen.
Maaliskuussa alkaneeseen ryhmään kohdistui suuri kiinnostus. Ryhmät ovat vetäneet puoleensa erityisesti varttuneempaa väkeä, jolla on ruuhkavuosien jälkeen tilaa sisäisen elämän pohdiskelulle.
Koskinen pitää mahdollisena, että kiinnostus kertoo osaltaan henkisten arvojen kasvavasta merkityksestä.

Unista haetaan Koskisen mukaan usein opastusta elämään ja vastauksia kysymyksiin. Ryhmiin hakeutuu ihmisiä, jotka kokevat unensa merkittävinä ja haluavat ymmärtää niiden viestejä.
”Joku saattaa kytkeä unet osaksi rukouselämää ja pyytää johdatusta. Unia voi pohtia myös hengellisyyden kautta, mutta suhtaudun varovaisesti ajatukseen, että unet olisivat Jumalan puhetta. Jotkut sanovat, että unilla voi olla yhteys tuonpuoleiseen.”
Tiina Törö on havainnut, että unella on monenlaisia tehtäviä. Ne voivat olla lempeitä ja hoitavia, opastavia ja lohduttavia, viihdyttäviä ja hauskoja, joskus myös ratkaisemattomista ristiriitatilanteista kertovia painajaisia.
Koskinen lisää, että unet pyrkivät ennen kaikkea tasapainottamaan tunne-elämää, hoitamaan kipeää mieltä ja antamaan valoa kysymyksiin, jotka ovat hämärässä.

Uniryhmätyöskentelyn isä, amerikkalainen psykiatri Montague Ullman katsoo, että unet sysää liikkeelle jokin äskeinen tapahtuma, joka herättää voimakkaita tunteita. Nämä päiväjäänteet voivat olla myös kaikuja menneisyydestämme.
Uniryhmässä toimitaan Ullmanin luoman kolmivaiheisen prosessin mukaan. Joka sessiossa yksi unennäkijä kertoo ensin unensa, jonka jälkeen ryhmä saa tehdä tarkentavia kysymyksiä.
Kakkosvaiheessa ryhmä ottaa unen omakseen ja eläytyy sen herättämiin tunteisiin ja symboleihin.
Vasta kolmannessa vaiheessa uni palautetaan unennäkijälle, joka saa antaa ryhmän havainnoista oman palautteensa. Tätä seuraa unennäkijän ja ryhmän dialogi, joka päättyy kokonaisnäkemyksen esittämiseen.

Ryhmä ei koskaan lähde tulkitsemaan toisen unta. Sen sijaan ryhmän tehtävä on pohdinnan ohella suojella unennäkijää.
Ryhmänvetäjä huolehtii siitä, että prosessi pysyy uomissaan, eikä keskustelu lähde lainehtimaan aiheen ulkopuolelle.
Unennäkijä hylkää tai vahvistaa ryhmän tekemät ehdotukset. Halutessaan hän saa kertoa uneen liittyvän oivalluksen.
Lopuksi uni suljetaan, eikä siihen enää palata.
”Turvallisessa ilmapiirissä, jossa vallitsee aito kiinnostus, ei tule tarvetta pystyttää muureja ja suojautua unen herättämiltä reaktioilta”, Iiris Koskinen sanoo.
Unennäkijä saa myös lopettaa työskentelyn, jos hänelle tulee ikävä olo. Työskentely ei saa haavoittaa eikä loukata.
Uniryhmien vetäjät voivat olla maallikkoja tai ryhmätyöskentelyyn perehtyneitä ammattilaisia. Tiina Törö on kouluttautunut Suomen uniryhmäfoorumissa (Surf) ryhmien vetäjäksi ja hankkinut myös rentoutus- ja hengitysterapeutin koulutuksen.
Turussa asuessaan Törö ohjasi Hengittävä hiljaisuus -retriittejä sekä uniryhmiä. Parhaillaan hän suunnittelee vastaavien ryhmien ohjaamista Espoossa.
Törö ja Iiris Koskinen luonnehtivat uniryhmää kuuntelemisen korkeakouluksi, joka koulii käyttämään kieltä erityisellä tavalla. Keskustelu sukeltaa arkipuhetta syvällisemmälle tasolle.

Unien kanssa voi työskennellä ilman ryhmääkin.
Jos unta on vaikea muistaa, Iiris Koskinen neuvoo suhtautumaan itseensä ja uniinsa myönteisesti ja arvostavasti. Myös unipäiväkirja edistää mieleen palauttamista, kunhan kirjaa unensa heti heräämisen jälkeen.
Kotona Soukassa Tiina Törö avaa uniaan myös piirtämällä ja maalaamalla. Samalla hän kirjoittaa kuvien viereen unen ajatuksia ja tunteita.
Graafinen suunnittelija on huomannut, että uni on oivallinen luovuuden lähde.

Jaa tämä artikkeli: