Unet oppaina
Omien unien selvittäminen on kuin salapoliisityötä.
Unien näkeminen ei voi olla merkityksetön asia, toteaa uniohjaaja ja -kouluttaja Anne Lindholm-Kärki. Hän perustelee näkemystään unien määrällä.
— Jos ihminen nukkuu 7–8 tuntia yössä, hän näkee unta sata minuuttia joka yö. Niin tapahtuu, vaikkei hän herätessään muistaisi uniaan.
Unia nähdään unen REM-vaiheessa, joka toistuu yön aikana puolentoista–kahden tunnin välein. Uniaan muistamattomillakin voi olla aavistus niiden olemassaolosta.
— Moni sanoo, että tekee päätöksen vasta yön yli nukuttuaan. Mitä muuta se on kuin että hän odottaa, että uni työstää asiaa tai jopa ratkaisee sen? Jotkut heräävät siihen, että ratkaisu löytyy, vaikkeivät muistakaan sitä edeltänyttä prosessia.
— Unennäkeminen on luova tila. Arjen logiikka, järki ja kulttuuriset kahleet eivät sido unennäkijää.
Lindholm-Kärki ei patistele kaikkia muistelemaan uniaan, mutta neuvoo unistaan kiinnostuneita selvittelemään niiden viestejä.
— Kuuluisa ihmismielen tuntija Erich Fromm oli sitä mieltä, että unen symbolit ovat ainoa vieras kieli, joka kaikkien pitäisi opetella.
Moni muistaa heti herättyään juuri näkemänsä unen. Uniaan voi myös opetella muistamaan.
— Jos ensi töikseen kirjoittaa unen muistiin kaikkine yksityiskohtineen, se ei häviä mielestä, Anne Lindholm-Kärki neuvoo.
Kun uni on muistissa, sen äärellä voi viipyä ja kysellä, mitä se kertoo ja miten se liittyy valve-elämään. Vastausten löytäminen ei ole useinkaan yksinkertaista ja nopeaa.
— Unen merkityksen jäljittäminen on salapoliisityötä. Ensin tulee mieleen yksi asia, sitten toinen ja kolmas. Selvittelytyössä kannattaa pitää avoinna useita tutkintalinjoja niin kuin dekkareissa tehdään.
Lindholm-Kärki sanoo unien tutkimisen muistuttavan myös arkeologisia kaivauksia.
— Unia kaivelemalla voi oppia tuntemaan, kuka itse oikeasti on. Uni on pettämätön opastaja ja suunnannäyttäjä siihen, mitä ydinminä haluaa tässä ja nyt.
Unet ovat monikerroksisia. Niinpä voi kestää pitkäänkin, ennen kuin eri kerroksia alkaa löytyä ja avautua. Lindholm-Kärki ei halua puhua unien tulkinnasta. Unelle kun ei hänen mielestään voi olla yhtä lukkoon lyötyä tulkintaa. Hän puhuu mieluummin oivalluksista ja oivaltamisesta.
Ensimmäinen asia, johon unissaan kannattaa kiinnittää huomiota, ovat tunteet.
— Vaikkei muistaisi untaan, voi tavoittaa tunnetilan, johon herää. Pienikin liike voi karkottaa tunnetilan. Siksi kannattaa pysytellä hetken aikaa liikkumatta paikallaan siinä asennossa, jossa heräsi, Anne Lindholm-Kärki sanoo.
Lisäksi voi paneutua siihen, millaisia tunteet olivat ja miten ne vaihtelivat unen aikana.
— Uni on tarkka kuva siitä, mitä ihminen todellisuudessa ajattelee ja tuntee. Jos unessa on pelkoa tai muita ikäviä tunteita, voi miettiä, millaisiin ajatuksiin nukahti, mitä edellisenä päivänä tapahtui ja minkälaisia tunteita niihin tapahtumiin liittyi.
Lindholm-Kärki korostaa, ettei unimaailma ole niin suoraviivainen, että käsiteltävinä olisivat ainoastaan edellisen päivän tapahtumat. Kyseessä voivat olla myös elämän suuremmat linjat, perimmäiset tarpeet, halut ja toiveet.
— Tunnetila voi olla myönteinen, vaikka uni sisältäisi kuoleman. Se voi kertoa vaikkapa, että jokin vaihe elämässä on päättymässä ja uusi alkamassa, vaikkei tietoinen minä sitä vielä ehkä tiedäkään. Ihmisen alitajuinen puoli tietää aina tietoista puolta enemmän.
Vaikka uniohjaaja neuvoo vahvistamaan unen myönteisiä tunnetiloja muistelemalla unien iloa ja voimaa tuovia kohtia, hän jättää ratkaisun unennäkijälle.
— Unia pohtiessa on tärkeää kysyä, mitä haluaa vahvistaa elämässään ja mitä kohti lähteä kulkemaan. Voi valita pelon tai toivon.
Näyttäisi siis siltä, että unet ovat mahdollisuus tasoittaa tai ratkaista mieltään vaivaavia ongelmia, vaikeuksia ja ristiriitoja niin, että elämäänsä voi saada iloa, onnea, tasapainoa, tyytyväisyyttä ja eheyttä.
— Unien tutkiminen ei ole psykoterapiaa, vaikka sitä tekisi uniohjaajan kanssa. Toisaalta psykoterapia voi edetä nopeammin, jos siinä tarkastellaan myös unia.
Viime vuosina on ilmestynyt runsaasti unien selityskirjoja. Anne Lindholm-Kärki on kuta kuinkin valmis ohittamaan ne kaikki. Hänen silmissään saa armon vain Suuri symbolikirja, jossa avataan kollektiivisen tason symboleja. Ihmisen piilotajunnassa on näet hänen mukaansa kaksi puolta, kollektiivinen ja henkilökohtainen.
— Mutta kukaan toinen ei voi sanoa unennäkijälle, että uni tai unen symboli tarkoittaa aina vain jotain yhtä ja samaa asiaa. Unennäkijä on unensa asiantuntija, kukaan muu ei voi ymmärtää sitä niin kuin hän itse.
Symbolien merkitykset voivat olla hyvin yksilöllisiä, ja kaiken lisäksi ne voivat vielä muuttua elämän mittaan. Lindholm-Kärjellä riittää esimerkkejä.
Sille, joka on lapsena pelännyt vihaista koiraa ja sen kenties yhtä vihaista omistajaa, koira todennäköisesti viestii pelkoa. Toiselle koira on rakas ystävä ja perheenjäsen. Jollekin meri on pelottava elementti, mutta toiselle jopa myrskyävä meri on läheinen ja turvallinen.
Useimpien länsimaalaisten mielestä rotta on epämiellyttävä eläin. Jos sen näkee unessa, voisi sen epäillä viestivän pelkoa tai häpeää, mutta niin ei aina ole.
— Kerran eräs asiakkaani kertoi rotasta unessaan. Kävi ilmi, että hänellä on kesy lemmikkirotta ja kokemus siitä, että rotat ovat kilttejä ja viisaita eläimiä.
— Joskus joku eläin, jota ihminen on pelännyt aikaisemmin, näyttäytyy unessa lempeänä. Se viittaa siihen, että hän on voittanut pelkonsa.
Jotkut pitävät suunnilleen kaikkia uniaan enteinä. Monen mieleen ovat jääneet vaikkapa Raamatun enneunet ja niiden tulkinnat, kuten seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa lehmää ja vuotta.
— Enneunien näkeminen ei ole kovin tavallista. Erään tutkimuksen mukaan todentuvia unia näkisi vajaa kymmenen prosenttia ihmisistä. Ilmiöön liittyvää herkkyyttä ei tunneta vielä tarkemmin, Anne Lindholm-Kärki kertoo.
— Minä ajattelen, ettei elämä ole ennalta määrättyä. Voimme tehdä ja luoda itse oman elämämme ja päättää sen valinnoista ja ratkaisuista.
Lindholm-Kärjen mieleen on jäänyt koulutustilanne, jossa osanottaja kysyi, mistä voi tietää, mikä uni tulee Jumalalta ja mikä itseltä.
— En voi tietää varmaa vastausta, mutta ehkä asiaa voi lähestyä pohtimalla ydinminän ja unien suhdetta.
Uniohjaajan päättely etenee seuraavasti: Unet ovat viestejä ihmisen ydinminästä, joka on ihmisen syvin ja omin totuus. Lisäksi on luontevaa ajatella, että se, että ihminen on Jumalan kuva, liittyy juuri ihmisen ydinminään.
— Voisi siis ajatella, että kaikki unet ovat peräisin siitä osasta ihmistä, joka on yhteydessä Jumalaan.
Anne Lindholm-Kärki: Uni tuntee sinut. Unet voimaantumisen ja ammatillisen ohjauksen välineenä. Basam Books 2012.
Jaa tämä artikkeli: