Nuori vaikuttaja. Robert Kari (keskellä) kuuluu Meilahden seurakunnan nuorten parlamenttiin. Parlamentin viimeisimpiä päätöksiä on nuorille tarkoitetun tabletin ja kannettavan matkakaiuttimen hankkiminen kirkolle. Kaiutinta pitelee kuvassa vasemmalla Pietari Salmi, oikealla fiilistelee Juha. Kuva: Esko Jämsä
Unohtiko kirkko lapset päätöksenteossa?
Helsingin seurakunnat yrittävät kääntää päätöksentekijöidensä katseen seurakuntien nuoriin jäseniin. Asiasta päätettiin yli vuosi sitten, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet heikkoja.
Helsingin seurakunnissa on lähes 60 000 lasta ja teiniä, joita koskevia päätöksiä tekevät aikuiset. Viime vuoden alussa kirkko päätti virallisesti, että lasten ja nuorten ääni on saatava kuuluviin päätöksenteossa. Taustalla on YK:n lapsen oikeuksien julistus.
Uusi käytäntö velvoittaa seurakuntaneuvostoja, yhteistä kirkkoneuvostoa ja yhteistä kirkkovaltuustoa arvioimaan päätösten vaikutukset alle 18-vuotiaisiin.
Käytännössä alaikäisten ääni on Helsingin seurakuntien päätöksenteossa vielä melko vaimea, selviää äskettäin julkaistusta Humanistisen Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä.
– Joissakin seurakuntaneuvostoissa lapsivaikutuksia on arvioitu järjestelmällisesti, mutta joissakin sitä ei ole ainakaan pöytäkirjojen perusteella juuri mietitty, kertoo tutkimuksen tehnyt Munkkiniemen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Hertta Saarinen.
Alkuun on sentään päästy. Useimpiin seurakuntiin on nimetty kaksi lapsiasiahenkilöä, joiden tehtävänä on muun muassa tukea päätösten valmistelijoita lapsivaikutusten arvioimisessa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sen selvittämistä, miten kirkon remontti vaikuttaa lapsiperheisiin, missä päiväkerho kokoontuu remontin aikana ja toisiko leikkipaikka lisää viihtyvyyttä kirkkotilaan.
– Asian voi rinnastaa esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiin. Sitä on jo opittu tekemään, Munkkiniemen seurakunnan lapsiasiahenkilönä toimiva Saarinen sanoo.
Lapsiin ja nuoriin satsattava
Seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkoneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa lapsivaikutusten arvioimisesta on puhuttu, mutta siitä ei ole vielä tullut luonteva osa päätöksentekoa.
Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila ei muista yhtään päätöstä, jossa lapsivaikutukset olisi arvioitu uuden velvoitteen pohjalta. Hänestä asiaa vaivaa vielä uutuus ja toimintamallien puute.
– On hyvin tärkeää, että päätöksiä mietitään lasten kannalta. Sitä on osattu tehdä ennenkin, mutta nyt siitä pitää tulla osa seurakuntayhtymän rutiinia, Raittila sanoo.
Helsingin seurakunnissa on meneillään toimintakulttuurin uudistus, jossa toimintaa tehostetaan ja kulujen karsitaan.
– Keskusteluissa on ollut voimakas linjaus, että lapsissa ja nuorissa on kirkon tulevaisuus, ja heihin pitää satsata, Raittila sanoo.
Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki kertoo, että myös seurakuntayhtymään ollaan nimittämässä lähiaikoina kaksi lapsiasiahenkilöä.
– On tärkeää, että lasten ja nuorten mielipidettä kuunnellaan entistä tarkemmin päättäjätasolla ja siitä ollaan aidosti kiinnostuneita. Kuulemiseen pitää löytää hyviä tapoja yhdessä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön kanssa, Rintamäki sanoo.
Nuorten parlamentti mukana päättämässä
Yksi esimerkki lasten ja nuorten näkökulman huomioimisesta on Meilahden seurakunnan Nuorten parlamentti. Kuusijäseninen luottamuselin pohtii nuoria koskevia päätöksiä yhdessä työntekijöiden kanssa.
– On hyvä, että nuoret pääsevät vaikuttamaan, eivätkä päätökset tule aina ylemmältä taholta. Haluan vaikuttaa esimerkiksi nuorten tapahtumien järjestämiseen, kertoo Robert Kari, 16, joka on ollut mukana Nuorten parlamentissa viime joulukuun alusta lähtien.
Hertta Saarisen mukaan lasten ja nuorten näkemyksiä voi kartoittaa monin tavoin. Hänen suunnitelmissaan on ilta, jossa perheet voivat kertoa toiveitaan, ja alakoululaisten ryhmä, jonka kanssa lähdetään tarkastelemaan seurakunnan tiloja lasten näkökulmasta.
– Jos seurakuntaan ollaan palkkaamassa uutta nuorisotyöntekijää, nuorilta voisi tiedustella, mitä he kysyisivät ehdokkailta työhaastattelussa, Saarinen ehdottaa.
Jaa tämä artikkeli: