Uravalmentaja kertoo, millaista on työskennellä ramadanin aikana syömättä ja juomatta
Ali Khary kertoo Respa-hankkeen työkavereilleen taukohuoneessa, että ramadanin aikana hän paastoaa syömisestä ja juomisesta 22 tuntia vuorokaudessa. Kuvassa ovat vasemmalta Hanna-Mari Näräkkä, Ali Khary, Tiina Kivikanto ja Mikael Partanen. Kuva: Joona Raudaskoski

Ali Khary kertoo Respa-hankkeen työkavereilleen taukohuoneessa, että ramadanin aikana hän paastoaa syömisestä ja juomisesta 22 tuntia vuorokaudessa. Kuvassa ovat vasemmalta Hanna-Mari Näräkkä, Ali Khary, Tiina Kivikanto ja Mikael Partanen. Kuva: Joona Raudaskoski

Uravalmentaja kertoo, millaista on työskennellä ramadanin aikana syömättä ja juomatta

Auringonnousun ja -laskun välinen paastoaika kestää Helsingissä noin 22 tuntia vuorokaudessa.

Ali Khary naksuttelee tietokoneen hiirtä ja pitää katseensa kuvaruudussa samalla kun vastaa kysymyksiin ramadanista. Helsingin kaupungin nuorille työttömille tarkoitetun Respa-hankkeen toimistolla on rauhallista. Työhuoneen ikkunasta näkee alas Kaivokadulle, jossa ihmiset kiirehtivät eri suuntiin.

– Ihan normaali työpäivä tämä on.

Khary näyttää minulle muistivihkoaan.

– Id al-fitr. Näin se kirjoitetaan, hän opastaa.

Khary on kertonut opiskelleensa yliopistossa arabian kieltä ja islamin tutkimusta. Siksi olen kysynyt häneltä lopullista totuutta ramadanin päättävän juhlan nimestä.

Nyt eletään vielä paaston aikaa. Tänä vuonna paasto alkoi 7. kesäkuuta ja loppuu 6. heinäkuuta. Khary viettää sitä satojen miljoonien muiden muslimien tapaan. Hän ei syö tai juo mitään auringon nousun ja laskun välissä.

– Ramadan on kuukausi, jonka aikana ihmiset ovat tasavertaisia. Kaikki tuntevat nälkää. Se motivoi miettimään köyhiä ja sitä, miten he kärsivät, Khary kertoo.

Khary painottaa, ettei ramadanin keskeisin asia ole ruoka ja juoma. Pääasia on keskittyä hengellisiin kysymyksiin, lukea Koraania ja kasvaa paremmaksi ihmiseksi.

Se tarkoittaa esimerkiksi kaikkien äärimmäisyyksien välttelyä. Vaikka moskeijoissa on ramadanin aikana yöruuhkaa, Khary käyttää ajan mieluummin seuraavaan päivään valmistautumiseen.

– Moskeijarukoukset ovat arkena liian myöhään, jos haluaa olla virkeänä seuraavana päivänä töissä.

Kharyn työkavereita on kiinnostanut erityisesti se, kuinka pitkä paasto on. Suomen auringon kiertoa noudattava muslimi paastoaa noin 22 tuntia joka päivä.
 

Kristinuskossakin osa harjoittaa uskontoa enemmän ja osa vähemmän."
– Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen


Paastoajien määrää Suomessa on mahdotonta tietää. Joidenkin arvioiden mukaan koko Suomessa olisi vähintään 70 000 muslimia. Pääkaupunkiseudulla asuu heistä noin puolet.

Karkeat arviotkin vanhenevat nopeasti. Tilastokeskuksen tilastoissa muslimeja oli vuonna 2014 reilut 12 000.

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikön Tarja Mankkisen mukaan islamilaiset yhteisöt ovat itse arvelleet, että noin viisi prosenttia nyt tulleista turvapaikanhakijoista harjoittaisi islamia aktiivisesti.

– Paras vertaus on se, että kristinuskossakin osa harjoittaa uskontoa enemmän ja osa vähemmän, Mankkinen sanoo.

Kaikki uskonnollisesti aktiivisetkaan muslimit eivät paastoa. Kaikilla terveys ei kestä syömättömyyttä tai työ on siihen liian raskasta.

Toisaalta moni muslimi selittää paastoamista terveydellä. Ali Khary viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan osittainen tai täyspaasto silloin tällöin tekee hyvää ihmisen terveydelle. Se ei kuitenkaan ole paastoamisen syy.

– Se on Jumalan käsky, ja muslimin on noudatettava Jumalan käskyjä. Sitä ei tarvitse logiikan kautta perustella. Minulle riittää, että se löytyy Koraanista, Khary sanoo.

Ensimmäisen kerran Khary kokeili paastoa synnyinmaassaan Sudanissa. Hän oli silloin noin kymmenvuotias.

 

Nimen ramadan voi suomentaa vapaasti polttavaksi kuumuudeksi. Sen on arveltu viittaavan polttavaan janon tunteeseen.

– Kun paastoan, voisin kuvitella olevani tavallista tehokkaampi ja pystyväni keskittymään paremmin työn tekemiseen, Ali Khary sanoo.
 

Minusta paastoaminen on ehkä vielä rankempaa, kun on lomalla."
– Uravalmentaja Ali Khary


Khary työskentelee nuorten uravalmentajana eli auttaa nuoria löytämään koulutuspolkuja ja töitä. Asiakkaina käy myös muslimeja, mutta Kharyn mukaan paasto ei vaikuta asiakastapaamisiin.

Moni muslimi yrittää ottaa ramadanin ajaksi lomaa.

– Minusta paastoaminen on ehkä vielä rankempaa, kun on lomalla. Töissä on enemmän tekemistä ja aika kuluu nopeammin, Khary sanoo.

Ramadanin ajaksi saatetaan matkustaa kotimaahan. Myös Dubain suosio paastoajan matkakohteena on kasvanut.

– Ilmapiiri on muslimimaissa aivan erilainen.

Kaikki paikat ovat kiinni koko päivän. Iltaisin ravintolat täyttyvät ihmisistä, jotka tulevat viettämään paaston rikkovaa päivittäistä iftar-ateriaa.

 

Ramadan on muslimien kuukalenterin yhdeksäs kuukausi. Kuukauden paastoaminen on yksi islamin viidestä peruspilarista.

Suomessa ramadania on vietetty 1800-luvulta asti. Tuolloin Suomen suurruhtinaskuntaan saapui Venäjältä islaminuskoisia tataareja.

Laajemmin ramadan on saanut näkyvyyttä vasta viime vuosina, koska muslimien määrä Suomessa on kasvanut nopeasti. Suuret mediat ovat uutisoineet näyttävästi poikkeusoloista ja turvapaikanhakijoiden paastoamisesta vastaanottokeskuksissa. Paastoaville asukkaille on annettu mahdollisuus valmistaa ja lämmittää itse tekemiään ruokia yön aikana. Varsinaista yöruokailua ei ole järjestetty.

Myös kauppakeskus Itis lanseerasi ensimmäistä kertaa ramadaniin liittyvän mainos- ja myyntikampanjan.

– Ihmiset ovat tottuneet. Tämä alkaa olla aika tuttu ilmiö Suomessa, Khary pohtii.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: