Killingholma löytyy Laajasalon Tullisaaren kupeesta. Parihehtaarinen saari tuntuu hämäävän laajalta. Kuva: Marko Leppänen
Urbaani luontoretki 3/6: Pieni suuri saari
Kalliolaki keto-orvokkien merenä, kilpikaarnapetäjiä, pähkinäpensaita. Tammia, lehtomaista kieloniittyä, ruovikkoa, karua kalliorantaa, kuusitiheikköä. Raikaava meriharakka, pyrstöään viskelevä västäräkki, mustikankukkien punalyhdyissä kurvaileva kimalainen.
Ehkä missään Helsingissä ei tapaa pinta-alaan nähden yhtä monipuolista luontokeidasta kuin Killingholmassa. Kompakti parihehtaarinen saari – joka yhdistyy sillalla Laajasalon Tullisaareen – tarjoaa kulkijalle ison elämyksen ja tuntuu hämäävän laajalta. Saarta kiertää osittain pengerretty vanha maisemapolku, jota lähihuvilaa asunut oopperasuuruus Aino Ackté tapasi käyskennellä. Hänen äitinsä Emmy asui täällä. Nyt talosta ovat jäljellä kivijalka ja portaat, jotka johtavat päin koivua. Kop-kop.
Killingholmassa piisaa vanhoja puita, jotka hätkähdyttävät: todellakin, noin isoiksi ne kasvavat! Eräitä järeitä koivuja on kaadettu ja jätetty tarkoituksella lahoamaan. Siten vaalitaan luonnon monimuotoisuutta, joka trimmaa osaltaan myös ihmisen immuunijärjestelmää. Äärettömine yksityiskohtineen luonto auttaa huomaamatta irti läkähdyttävistä ajatuskehistä.
Saapuminen Killingholmaan on siirtymäriitti itsessään. Paikalle kuljetaan ”Helsingin Monrepos’n” eli Tullisaaren puiston halki, veneellä tai – kuten jotkut kesäisin – uiden vastapäiseltä Tuorinniemen uimarannalta. Bussilla 88 pääsee noin 600 metrin päähän.
Lue muita Urbaaneja luontoretkiä tästä.
Jaa tämä artikkeli: