EU-Eurooppa. Karttaan on piirretty Euroopan unionin jäsenvaltiot Kyprosta lukuun ottamatta. (vihreällä merkityt alueet eivät kuulu Unioniin). Uskontokartoitukseen on valittu punaisella merkityt valtiot: Iso Britannia, Puola, Ranska, Saksa, Suomi ja Viro. Piirros: Toni Brantberg
Usko Euroopassa
Eurooppa uskoo monin tavoin. Tutkijat kartoittavat uskontokuntaan kuulumisen ohella uskonnollisia asenteita.
Suomessa oli vuonna 2010 noin 5,37 miljoonaa asukasta. Heistä luterilaisia oli 78,3 prosenttia, ortodokseja 1,1, ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 1,4 prosenttia. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 19,2 prosenttia.
Suomi on eurooppalaisessa uskontovertailussa edelleen vakaasti luterilainen maa. Maahanmuutosta ja maahanmuuttajista on viime vuosina keskusteltu paljon. Kuinka maahanmuuttajat sijoittuvat näihin lukuihin tai muuttavat Suomen uskonnollista kenttää?
Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa olivat vuoden 2010 lopussa venäjää äidinkielenään puhuvat: 54 559. Vironkielisiä oli 28 493, somalinkielisiä 12 985, englanninkielisiä 12 855 ja arabiankielisiä 10 415.
Äidinkieli voi antaa viitteitä siitä, mihin uskontokuntaan Suomeen muuttanut ihminen kuuluu, mutta ellei hän ole rekisteröitynyt jonkun uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi, jää ihmisen uskonnollinen katsomus arvausten varaan.
Uskontotieteilijä ja maahanmuuttotutkija Tuomas Martikainen käyttää arviointiperusteena maahanmuuttajan syntymämaata.
– Enemmistö maahanmuuttajista on kristittyjä. Vuonna 2009 kaikista Suomessa asuvista ulkomailla syntyneistä oli kristittyjä 53–61 prosenttia, muslimeja 17–19 prosenttia ja uskonnottomia 11–21 prosenttia. Lisäksi buddhalaisia, kansanuskon harjoittajia, hinduja, sikhejä ja juutalaisia oli 1–4 prosentin verran kutakin.
Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2010 aikana 25 650, ja Suomesta ulkomaille 11 900 henkeä. Suomessa asui vuoden 2010 lopussa 248 135 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Enemmistö heistä, 65 prosenttia, on eurooppalaisia. Seuraavaksi eniten on Aasiassa syntyneitä, 20 prosenttia, ja Afrikassa syntyneitä, 9 prosenttia. Ulkomailla syntyneistä henkilöistä 17 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea eli he ovat paluumuuttajia tai näiden jälkeläisiä.
Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa on jo pitkään kiinnitetty erityistä huomiota muslimitaustaisiin ihmisiin.
– Ensimmäisen polven muuttajia eli ulkomailla syntyneitä, on noin 40 000–45 000. Kun mukaan lasketaan toinen sukupolvi eli Suomessa syntyneet, on heitä arvioni mukaan kaikkiaan 50–60 000, Tuomas Martikainen sanoo.
Martikainen tosin painottaa, että luvut ovat suuntaa antavia, sillä varsinkin toisen polven muslimien lukumäärää on vaikea arvioida.
Myös Suomen islamilaisen neuvoston arvio Suomessa asuvien muslimien lukumärästä vaihtelee 50 000–60 000 välillä. Tiedottaja Isra Lehtisen mukaanuskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluu noin 15–20 prosenttia muslimeista.
Tutkija Abdalla Ali Duh Helsingin yliopistosta toteaa, että uskonnollisia muslimeja on koko joukosta murto-osa.
– Osalle meistä uskonto on tärkeä, jotkut puolestaan säilyttävät muslimi-identiteetin, mutta eivät liity uskonnolliseen yhteisöön. Osa muslimeista irtaantuu uskonnosta tai on jo maallistunut Suomeen muuttaessaan.
Abdalla Ali Duh pohtii maahanmuuttajien uskontoarvioiden oikeellisuutta. Hän huomauttaa, että syntymämaan perusteella tehty arviointi pätee melko hyvin silloin, kun maahanmuuttaja on kotoisin esimerkiksi Somaliasta.
– Lähes kaikki sieltä tulevat ovat muslimeja, mutta esimerkiksi Irakista saapuvat voivat olla yhtä lailla kristittyjä kuin muslimejakin.
Lähetysteologi Timo Vasko Kirkon lähetystyön keskuksesta pitää muslimien lukumäärästä tehtyjä arvioita ylimitoitettuina. Hän on nähnyt julkisuudessa arvioita 30 000–60 000.
– Suomesta kotimaihinsa takaisin palanneita ja muualle Eurooppaan muuttaneita ei luvuissa yleensä oteta huomioon. Kaikki muslimit eivät jää Suomeen. Mitään tilastoihin perustuvaa tarkkaa lukumäärää muslimien määrästä Suomessa ei ole olemassa ja siksi ylimitoitetuissa arvioissa on helposti propagandan makua, toteaa Vasko.
– Tulee myös muistaa, että Lähi-idästä tänne muuttavat ovat valtaosin kristittyjä. Monissa muslimimaissa, kuten esimerkiksi Saudi-Arabiassa, ei ole uskonnonvapautta. Tai Egyptissä henkilötodistuksessa saattaa lukea, että henkilö on muslimi, vaikka hän olisi identiteetiltään kristitty.
Vasko seuraa uskontotilastoja ja uskontojen trendejä osana työnkuvaansa. Hänen mukaansa on nähtävissä, että uskonnollisten ihmisten määrä maailmassa kasvaa ja uskonnottomien vähenee.
– Vaikka maallistuminen varsinkin Euroopassa kiihtyy, uskonnottomien ihmisten lukumäärä oli kuitenkin suurin 1970-luvulla. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen monissa entisissä kommunistisissa maissa palattiin uskontojen kannattajiksi. Hyvänä esimerkkinä on Albania, jossa koko väestö tunnustaa nykyisin joko islamia tai kristinuskoa.
Uskonnollisen taustan tai identiteetin arvioiminen Euroopan laajuudella on yhtä monimutkaista kuin Suomessakin. Uskontotilastoja julkaisee useampikin kansainvälinen tutkimuslaitos.
Uskontojen asemaa Suomessa ja Euroopassa voidaan hahmottaa jäsenyyden ohella myös siten, että tutkitaan ihmisten uskonnollisuutta ja uskonnon merkitystä. Tuore julkaisu Uskonto suomalaisten elämässä perustuu vuonna 2008 kerättyyn International Social Survey Programme -aineistoon. Tutkimukseen osallistui 34 maata ja yli 50 000 vastaajaa.
Laaja aineisto antaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka uskonnollisina ihmiset itseään pitävät. Suomalaisista noin kaksi viidestä kokee itsensä uskonnolliseksi. Saksalaisten arvio itsestään on lähes sama. Vertailu kertoo, että uskonnollisiksi itsensä kokevia on Euroopassa eniten Kroatiassa, Portugalissa, Irlannissa ja Kyproksella.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös asennoitumista uskontoihin. Kun kysyttiin mielikuvaa kristinuskosta, suomalaisista 72 prosenttia vastasi sen olevan erittäin tai melko myönteinen. Tässä tuloksessa Suomi ohittaa myönteisesti suhtautuvien osuudessa jopa vahvasti katolisen Irlannin ja on lähempänä katolisia kuin protestanttisia eurooppalaisia maita.
Tutkijaryhmää yllätti tieto siitä, mikä on suomalaisten suhtautuminen ateisteihin. 12 prosenttia suomalaisista suhtautuu erittäin tai melko kielteisesti heihin, kun esimerkiksi tanskalaisista vastaavan vastauksen antaa 5 ja ranskalaisista ainoastaan 3 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset ajattelevat suvaitsemattomuuden ja ääriuskonnollisuuden kytkeytyvän toisiinsa. Neljä viidestä mieltää asian olevan näin. Tässä suomalaisasenteet ovat samantyyppisiä kuin esimerkiksi Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa.
Toisaalta suomalaiset ovat melko suvaitsevaisia toisia uskontoja kohtaan. Esimerkiksi vain neljä prosenttia vastustaa ehdottomasti sukulaisensa avioitumista toisen uskonnon edustajan kanssa.
Ulla Lötjönen
Lähteet: Teologinen aikakauskirja 3/2011. Tuomas Martikaisen artikkeli: Maahanmuuttajien uskonnollisen taustan arvioiminen Suomessa.
Ketola Kimmo & Niemelä Kati & Palmu Harri & Salomäki Hanna (2011). Uskonto suomalaisten elämässä. Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus ja suvaitsevaisuus kansainvälisessä vertailussa. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 9/2011
PewResearchCenter Publications >www.pewresearch.org
Saksa väestöstä:
64 % kristittyjä, noin 53 milj.
30,5 % ei uskonnollisia, noin 25 milj.
4,4 % muslimeja, noin 4 milj.
Lisäksi buddhalaisia, juutalaisia ja muita.
Kristityistä valtaosa protestantteja ja katolisia.
Lähde: Operation World, 2010. Tiedot kerätty vuodelta 2008.
PewResearchCenter Publications arvioi muslimien määräksi 4,1 milj, 5% väestöstä (2010).
Ranska väestöstä
61 % kristittyjä, 38,3, milj.
26 % ei uskonnollisia, 16,3 milj.
10,5 % muslimeja, 6,5 milj.
0,9 % buddhalaisia
0,9 % juutalaisia
Lähde: Operation World, 2010. Tiedot kerätty vuodelta 2008.
PewResearchCenter Publications arvioi muslimien määräksi 4,7 milj, 7,5 % väestöstä (2010)
Puola väestöstä:
90 % kristittyjä, 34 milj.
10,1 % ei uskonnollisia, 3,9 milj.
0,1 % muslimeja, 38 000
kristityistä katolisia 85,7 % , ortodokseja 1,4 % ja protestantteja 0,4 %
Lähde: Operation World, 2010. Tiedot kerätty vuodelta 2008.
Viro väestöstä:
54 % ei uskonnollisia 723 000
45,3 % kristittyjä 607 000
0,2 % ja 0,2 % etnouskonnollisia sekä muslimeja
Enemmistö kristityistä protestantteja ja ortodokseja.
Lähde: Operation World, 2010. Tiedot kerätty vuodelta 2008.
Iso Britannia väestöstä:
60 % kristittyjä, 37 milj.
34,4 % ei uskonnollisia, 21,4 milj.
3,2 % muslimeja, 1,9 milj.
0,9 % hinduja 584 000
0,6 % sikhejä, 391 000
lisäksi juutalaisia ja buddhalaisia.
Kristityistä selvä enemmistö anglikaaneja, lisäksi katolisia, kirkkokunnista riippumattomia ja ortodokseja.
Lähde: Operation World, 2010. Tiedot kerätty vuodelta 2008.
PewResearchCenter Publications arvioi muslimien määräksi 2,8, milj, 4,6 % väestöstä (2010)
Suomi väestöstä:
78,3 % luterilaisia
19,2 prosenttia uskontokuntiin kuulumattomia
1,1 % ortodokseja
1,4 prosenttia muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia.
Lähde: Tilastokeskus.
PewResearchCenter Publications arvioi, että Suomessa oli vuonna 2010 muslimeja 42 000 eli 0,8 % väestöstä.
Jaa tämä artikkeli: