Usko ja arkipuhe
Muutama kymmenen vuotta sitten hankalat puheenaiheet liittyivät seksiin ja uskontoon. Seksijutut ovat nykyään turhankin avoimesti esillä, mutta uskonasiat edelleen vaikeasti jaettavissa. Uskosta puhuminen katsotaan kirkon työntekijöiden ja vastaavien hommaksi.
Miten rohkaistuisimme puhumaan myös vakaumuksen asioista? Puhumaan arkipuhetta, sitä tavallista, jossa ihmiset kertovat murheistaan, iloistaan ja elämänsä tapahtumista toisilleen tasavertaisesti ja toisiaan kunnioittavasti.
Uudessa testamentissa on lukuisia kertomuksia juuri tästä. Filippus kutsui Natanaelin Jeesuksen seuraajaksi yksinkertaisin sanoin: ”Tule, niin näet”. Ilman pakottamista, ilman pienintäkään tuputtamista Natanael meni ja näki. ”Sinä olet Jumalan poika, Israelin kuningas.”
Tämän tapahtuman muistaminen on ajankohtainen asia. Kirkosta vieraantuneiden määrä kasvaa. Osa kirkon jäsenistä käy tilaisuuksissa ahkerasti, enemmistö käy harvoin tai ei ollenkaan. Tilaisuuksia on tarjolla lähes joka päivä.
Seurakunnat kouluttavat vapaaehtoisia palvelutehtäviin, joita tehdään
seurakunnan tiloissa ja tilanteissa. Voisiko myös rohkaista ja valmentaa seurakuntalaisia puhumaan uskosta ja elämästä lähipiirissään, ystäviensä ja tuttujensa kanssa?
Arkipuhe ei ole käännytyspuhetta. Se on aika usein puhetta vaikeista asioista ja myös ilosta. Jumala on molemmissa vahvasti läsnä. Voisitko sinä puhua jotakin Jumalasta, joka kuulee ja auttaa? Voisitko rohkaista rukoilemaan ja hakemaan apua seurakunnasta?
Kaikkein tärkeintä, mitä ihminen voi antaa, on antaa omaa aikaansa
kuuntelemiseen ja toisen ihmisen lähellä olemiseen. Miksei voisi joskus kutsua tällaisen ystävän kahville tai johonkin tilaisuuteen. Tai tarjota kyydin ja olla läsnä.
Mieheni kotiseudulla Savon sydänmailla puhuimme kerran paikallisen ompelijan kanssa hänen kutsumuksestaan seurakunnan työssä. Nainen kertoi Jumalan antaneen hänelle ”tuupparin” armolahjan. Hän innosti ihmisiä tulemaan seurakunnan tilaisuuksiin.
Oman pojan kanssa oli vaikeaa. Viikonloppuisin mies kävi omilla retkillään. Aina kun hän tuli, odotti leivinuunissa lämpimänä pidetty lauantai-illan ateria. Se sammutti miehen nälän ja kutsui hänet Jumalan
luo.
Arkipuheella ja teoilla rakennetaan siltoja ihmisten ja Jumalan välille.
Kirjoittaja on Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen (Laajapohjainen ryhmä).
Jaa tämä artikkeli: