Tuttu hahmo. Unet heijastavat usein asioita, jotka ovat tärkeitä myös valvemaailmassa.
Usko ja uni
Jumala puhui miehelle unessa. Unitutkija ja psykoanalyytikko pohtivat, mistä on kysymys.
Teksti Miikka Kivinen
Kuva Lea Kömi
Kaksikymppinen Henri (nimi muutettu) asui työttömille tarkoitetussa solukämpässä Mellunmäessä ja oli ahdistunut. Hän yritti saada maailmaansa järkeä lenkkeilemällä ja lukemalla uskonnollista kirjallisuutta.
Eräänä yönä Henri näki unen, jossa tarjoutui tilaisuus päästä Jumalan vastaanotolle. Samassa hän huomasi olevansa taivaallisessa vastaanottohuoneessa. Henri alkoi muotoilla kysymyksiä, jotka esittäisi Jumalalle: ”Miksi minua ahdistaa näin paljon? Mitä minun pitäisi tehdä?”
Henristä alkoi kuitenkin tuntua, ettei hänellä ollut mitään todellisia ongelmia. Vastaanotolle saapuminen alkoi kaduttaa. Jumalalla olisi varmasti parempaakin tekemistä.
Juuri kun Henri aikoi poistua, hän huomasi siirtyneensä valtavaan tyhjään mustaan tilaan. Kauempana näkyi vaalea hahmo, joka väreili ja välkkyi kuin tyhjä tv-kanava. Henri tiesi, kuka hahmo oli ja tunsi pakokauhua. Hän halusi herätä, mutta ei onnistunut. Jumalan raivolla ei ollut mitään rajoja, kun hän huusi Henrille: ”Tiedätkö sinä, mikä sinun ongelmasi on? Sinulta puuttuu usko.”
Uni oli hämmentävä kokemus. Henri alkoi pohtia siinä kokemiansa tunnetiloja. Mikä oli unen merkitys? Oliko uni uskonnollinen? Nämä asiat alkoivat kiinnostaa Henriä yhä enemmän, ja hän päätyi opiskelemaan uskontotiedettä.
Raamatussa on lukuisia kertomuksia unista. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa (1 Moos. 28:12) kuvataan Jaakobin uni. Siinä Jaakob näkee taivaaseen johtavat portaat ja kohtaa Jumalan. Jeremia puolestaan varoitti valheunia julistavista profeetoista (Jer. 23:25).
Toisessa Danielin kirjassa kerrotaan, kuinka Daniel tulkitsee valtakuntansa puolesta pelkäävän kuningas Nebukadnessarin unia. Psykoanalyytikko Ritva Uhinkin mielestä kyseisessä Raamatun kohdassa (Dan. 2:30) annetaan unien merkitys.
– Unet ovat tutustumista itseen ja alitajuntaan. Kuninkaan tapaan voimme ymmärtää uniamme paremmin, kun jaamme ne jonkun sellaisen kanssa, joka kunnioittaa niitä. Unta ei saa käsitellä kovakouraisesti.
Uhinkin mukaan unet ovat rehellisiä. Niissä tulee mukaan myös elämän elämätön puoli. Kun unta tulkitaan yhdessä potilaan kanssa, terapeutti havaitsee uusia asioita ja potilas saa paremman kosketuksen omaan elämäänsä.
– Unissa on mahdottoman syvää materiaalia, ne ovat ikään kuin vapaata assosiaatiota. Vaikka unet eivät ole faktaa, ne kertovat inhimillisen elämän dynamiikasta.
Uhinki näkee Henrin unessa yleisinhimillisiä teemoja.
– Uni kertoo tunnetilasta. Työtön ja ahdistunut Henri pohtii, onko hän tärkeä kenellekään. Hyvää unessa on, että hän tajuaa hakea apua. Henri tosin hakee sitä hyvin korkealta taholta, eli Jumalalta.
Unessa on myös mahdollisesti lapsuuteen liittyviä pelottavia kokemuksia. Uhinki muistuttaa, että unennäkijää tuntematta hän voi puhua vain yleisesti.
– Aiemmat ihmissuhteet tulevat uniimme ja niitä voidaan työstää unissa. Kyseisessä unessa pelottava auktoriteetti esiintyy Jumalana, vaikka Jumalan pitäisi antaa suojaa ja edustaa hyvää. Toinen mahdollinen selitys unen raivoisalle Jumalalle voi olla unennäkijän voimakas yliminä tai minäihanne.
Sekä yksilöt että kulttuurit eroavat siinä, kuinka tärkeinä unia pidetään.
– Kulttuurissamme nukkumista ja unen näkemistä ei arvosteta. Ajatellaan, että tämä on pois ajasta, joka tulisi käyttää kansantalouden kasvattamiseen. Arvomaailmamme ei ole suuntautunut sisäisen maailman tutkimiseen, sanoo unennäköä tutkiva professori Antti Revonsuo Turun yliopistosta.
– Toisissa kulttuureissa unia pidetään jopa elämän ohjenuorana. Unet jaetaan muiden kanssa, ja yhteisön spesialistit selittävät niiden merkityksiä. Tulkintojen pohjalta tehdään päätökset, kuinka toimia, Revonsuo kertoo.
Kristinuskossa suhtautuminen uniin on vaihdellut. Esimerkiksi kirkkoisä Augustinus arvosti äitinsä lahjaa nähdä uskonnollisia unia. Toisaalta hän ahdistui omista seksuaalisista unistaan ja pohti, oliko syntisiä unikuvia näkevä minä sama kuin todellinen, valveilla oleva minä. Yli tuhat vuotta myöhemmin elänyt Martti Luther puolestaan rukoili, ettei Jumala lähettäisi hänelle unia, näkyjä tai enkeleitä.
Revonsuo on esittänyt teorian, jonka mukaan unet olisivat valmistautumista uhkaaviin tilanteisiin. Samaan tapaan kuin lentosimulaattorissa harjoitellaan lentämistä turvallisissa olosuhteissa, olisivat unet teorian mukaan uhkasimulaattoreita. Painajaiset ja unissa usein esiintyvät ongelmat ja haasteet olisivat siis eräänlaista treeniä.
– Varhaisessa evoluutioympäristössä oli paljon uhkatekijöitä, kuten pedot ja luonnonilmiöt. Painajaisunet sopivatkin paremmin sinne kuin nykyiseen ympäristöömme.
Revonsuo näkee myös Henrin unessa tämän elämäntilanteeseen sovitettuja piirteitä uhkasimulaatiotilanteesta. Vihainen Jumala oli Henrille uhka.
– Unessa on paljon asioita, jotka sopivat yhteen sen kanssa, mitä unennäöstä tiedetään. Luultavasti Henri on miettinyt näitä teemoja myös valveilla ollessaan. Emotionaalisesti ja älyllisesti tärkeät asiat tulevat uniin.
Revonsuon mukaan jotkut kokemukset voidaan mieltää uskonnollisiksi tai mystisiksi. Nämä voivat olla älyllisesti tai emotionaalisesti valvetilaa korkeampia tajunnantiloja. Niihin saattaa kuulua äärimmäisen voimakkaita, usein positiivisia tunnetiloja. Tällöin unikokemus voi tuntua erityiseltä ja tärkeältä. Sitä voidaan pitää unessa saatuna uskonnollisena kokemuksena.
Uskonnolliset unet voidaan myös ymmärtää unina, jotka sisältävät johonkin uskomusjärjestelmään sisältyviä hahmoja tai kokemuksia. Samaan uneen voi sisältyä sekä kokemus korkeammasta tajunnantilasta että uskonnollista kuvastoa. Revonsuon mukaan uskonnolliset sisällöt ovat kuitenkin unissa melko harvinaisia.
Mutta tekeekö unessa vieraillut Jeesus unesta uskonnollisen? Uskonnollisen unen määrittely on vaikeaa myös psykoanalyytikolle. Psykoanalyytikko Ritva Uhinkin mukaan jokainen ihminen on lopulta oman unensa asiantuntija.
– Uni on kuin kirje alitajunnalta. On tärkeää, miten ihminen ottaa vastaan unen viestin. Esimerkiksi Henri lähti selvittämään, mikä on hänen suhteensa Jumalaan tai yliluonnolliseen.
– On itsetuntoa tukeva kokemus, kun ymmärtää unensa ja osaa liittää epämääräiset vellovat tunteensa omaan elämäntilanteeseen. Kun tuntee itsensä, ei ole toisten armoilla, Uhinki sanoo.
Jaa tämä artikkeli: