Uskon puolustaja. Professori Alister McGrath yllättyi Kirkkopäivillä siitä, että hänen tuotantoaan tunnetaan Suomessa. Kuva: Katri Saarela
Usko käy järkeen
Viipyessään iltamyöhällä yksin tyhjässä kirkossa professori Alister McGrath tunsi jonkin tärkeän ja merkityksellisen läheisyyden. Toissa viikonloppuna Mcgrath kertoi kokemuksestaan Kuopiossa järjestetyillä Kirkkopäivillä.
”Olen varma, että se oli Jumalan läsnäoloa”, Lontoolaisessa King’s Collegessa teologian professorina toimiva McGrath sanoo.
McGrath aloitti yliopistouransa luonnontieteilijänä, mutta teologia alkoi vetää häntä puoleensa, kun hän törmäsi tieteen rajallisuuteen elämän selittäjänä.
”Haasteenamme on löytää maailmankuva, joka avaisi koko todellisuuden, eikä vain rajoittunutta näkymää siitä. Ja minulle kristinusko toimii niin”, hän kertoo.
Monet uusateistit kuten evoluutiobiologi Richard Dawkins pyrkivät usein saattamaan uskon ja uskonnolliset ihmiset naurunalaiseksi. Alister McGrathin mukaan ”taistelevien ateistien” asenteeseen on ainakin Isossa-Britanniassa kyllästytty.
”Ihmiset haluavat jo mennä asiassa eteenpäin. En usko että uusateismi on todellinen ongelma. Sen sijaan se, että ihmiset ylipäätään suhtautuvat kriittisemmin kaikkeen – myös kirkkoon – on haaste.”
Tiukkoihin kristinuskoa koskeviin kysymyksiin on McGrathin mielestä olemassa hyviä vastauksia. Hänen mielestään kristityt voisivat painottaa nykyistä enemmän sitä, että uskominen on järkevää ja mielekästä.
”Iso joukko ihmisiä käy kirkossa, vaikka ei täysin tiedä, mistä kristinuskossa oikeastaan on kysymys. Jos he ymmärtäisivät uskoaan paremmin, se rikastuttaisi heitä sekä ihmisinä että kristittyinä.”
McGrath haastaa kristittyjä pohtimaan tosissaan, miten kristinuskon sisältöä voidaan selittää ja viestittää jatkuvasti muuttuvassa kulttuurissa. Kristinusko luo esimerkiksi sosiaalista yhtenäisyyttä ja turvaa moraaliarvoja.
McGrathin mukaan tiede ei voi koskaan vastata kysymykseen elämän tarkoituksesta. Vastauksia ei kannata odottaa myöskään hyvän ja pahan problematiikkaan.
”Tiede ei vastaa myöskään siihen, onko minulla arvoa tai mikä on juuri minun merkitykseni. Se voi osoittaa minun olevan tilastollisesti yksi kuudesta miljardista ja jättää minut ratkaisemaan asiaa itsekseni. Jumala taas näkee tämän täysin toisin: hänelle joka ainoalla meistä on syvällinen merkitys.”
Tieteen haastajaksi Alister McGrath ei halua ryhtyä. Mutta hän huomauttaa, että tiede voi kulkea harhaan, jos se yrittää vastata kysymyksiin, joiden vastaukset ovat tieteen käytössä olevien menetelmien saavuttamattomissa.
McGrath kokee, että kristillinen usko auttaa häntä hyväksymään oman rajallisuutensa. Vaikka hän ei ihmisenä ole kovin hyvä eikä tee asioita moitteettomasti, Jumala kykenee korvaamaan hänen heikkouksiaan.
”Teen parhaani ja Jumala loput. Näin pystyn tekemään sellaisiakin asioita, joissa en ole kovin hyvä. Minun tehtäväni on selvittää, mitä minut on tarkoitettu tekemään ja päästä tekemään se.”
Jaa tämä artikkeli: