Uskolliset
Seurakuntavaalit on vekkuli tapaus. Järjestäjä tekee hartiavoimin töitä saadakseen ehdokkaita ja äänestäjiä. Kirkko maksaa ja järjestää monen monta asiaa, jotta Suomen Siionin parhaat voimat saataisiin ehdolle. Vaikuttamisesta on tahdottu tehdä kansankirkon hengessä helppoa. Kynnys ehdokkaaksi on matala. Päästäkseen listoille ei tarvitse uskoa edes Jumalaan. Tästä todistaa mainio stoori, että kaukana pääkaupunkiseudun epäilijöistä, pyhällä Savonmaall, ehdokkaaksi on lähtenyt henkilö, joka kertoo avoimesti pitävänsä Jumalaa taruolentona.
Ajat muuttuvat ja uskoa pitää päivittää. Onneksi lujalla luottamuksella on yhä selvä tilaus. Yhden lahkon muodostavat uskossa itseensä horjumattomat poliittiset broilerit. Toinen poppoo ovat keskusteluyhteydestään ylkänsä kanssa uskonvarmat kristuksenmorsiamet. Nyt kaivataan enää taivaallista varmuutta, että vaaleissa kannattaa äänestää kaikesta huolimatta tai ehkä juuri siksi.
Jaa tämä artikkeli: