Uskon kokemus. Alister McGrathin mukaan hänellä on ollut yliluonnollisia kokemuksia. Hän on muun muassa tuntenut jonkin tärkeän ja merkityksellisen läheisyyden, kun hän oli myöhään illalla yksin tyhjässä kirkossa. – Olen varma, että se oli Jumalan läsnäoloa, hän toteaa.
Uskominen on järkevää
Alister McGrathin mukaan tiede antaa elämän suuriin kysymyksiin vain vajaita vastauksia.
Teksti Outi Ikonen
Kuva Katri Saarela
Lontoolaisessa King’s Collegessa professorina toimiva Alister McGrath pohdiskeli viime perjantaina Kuopion kirkkopäivillä uskonnon ja tieteen välistä suhdetta. Tunnettu uskonnon puolestapuhuja oli yllättynyt siitä, että hänen tuotantoaan tunnetaan maassamme. Hän on monelle suomalaiselle yliopisto-opiskelijalle tuttu juuri kirjoistaan.
McGrath toteaa olevansa tiedemies ja ajattelevansa tiedemiehen tavoin. Eräs syy siihen, miksi hän ei enää toimi tieteen alalla aktiivisesti on, että hän aikanaan törmäsi sen rajallisuuteen elämän selittäjänä.
http://www.youtube.com/watch?v=xOktuiPjUUY
– Usein haasteenamme on löytää maailmankuva, joka avaisi koko todellisuuden eikä vain rajoittunutta näkymää siitä. Ja minulle kristinusko toimii niin, hän kertoo.
Uskon puolustaminen on ollut kirkolle tärkeää kautta aikojen. Uskonpuolustajat voisivat Alister McGrathin mielestä painottaa kristinuskon järkeenkäyvyyttä. Se luo esimerkiksi sosiaalista yhtenäisyyttä ja turvaa moraaliarvoja.
Richard Dawkinsin kaltaisilla ateisteilla on McGrathin mukaan taipumusta siihen, että he yrittävät saattaa uskon ja uskonnolliset ihmiset naurunalaiseksi.
– Tähän on ainakin Isossa-Britanniassa kyllästytty. Ihmiset haluavat jo mennä asiassa eteenpäin. En usko, että uusateismi on todellinen ongelma. Sen sijaan se, että yhteiskunta ylipäätään suhtautuu kriittisemmin kaikkeen – myös kirkkoon – on haaste.
Ihmisten esittämiin tiukkoihin kristinuskoa koskeviin kysymyksiin on McGrathin mielestä olemassa hyviä vastauksia.
– Iso joukko ihmisiä käy kirkossa, vaikka ei täysin tiedä, mistä kristinuskossa oikeastaan on kysymys. Jos he ymmärtäisivät uskoaan paremmin, se rikastuttaisi heitä sekä ihmisinä että kristittyinä.
– Tämä auttaisi heitä selittämään ja perustelemaan uskoaan maallisissa viitekehyksissä entistä vakuuttavammin. Tämän takia kristillinen uskontokasvatus on kirkoille entistä tärkeämpää.
– Toivon, että todella pohdittaisiin, miten selitämme ja viestitämme uskosta jatkuvasti muuttuvassa kulttuurisessa viitekehyksessä.
McGrathin mielestä tiede ei tule koskaan vastaamaan siihen, mikä on elämän tarkoitus. Vastausta ei kannata odottaa myöskään hyvän ja pahan problematiikkaan.
– Tiede ei vastaa myöskään siihen, onko minulla arvoa tai mikä on juuri minun merkitykseni. Se voi osoittaa minun olevan tilastollisesti yksi kuudesta miljardista ja jättää minut ratkaisemaan asiaa itsekseni. Jumala taas näkee tämän täysin toisin: hänelle joka ainoalla meistä on syvällinen merkitys.
Tiedettä Alister McGrath ei halua haastaa. Hän vain toteaa, että se voi kulkea harhaan yrittäessään vastata kysymyksiin, joiden vastaukset ovat tieteen käytössä olevien menetelmien saavuttamattomissa.
McGrath kokee kristillisen uskon auttavan häntä ymmärtämään, että vaikka hän ei ihmisenä ole kovin hyvä eikä tee asioita moitteettomasti, Jumala kykenee korvaamaan hänen heikkouksiaan.
– Teen parhaani ja Jumala loput. Näin pystyn tekemään sellaisiakin asioita, joissa en ole kovin hyvä. Tavallaan tiedän, että hän kuroo kiinni sen, etten onnistunut jossakin erityisen hyvin.
– Vielä tärkeämpää kuitenkin on, että hänellä on hyvin vahva kyky muistuttaa, että elämällä on tarkoitus ja maailmankaikkeudella on merkitys. Minun tehtäväni on selvittää, mitä minut on tarkoitettu tekemään ja päästä tekemään se.
Katso myös video
(www.kirkkojakaupunki.fi),
jossa Alister McGrath kertoo
arjen hengellisyydestään.
Jaa tämä artikkeli: