Ihmisoikeudet kaikille. Intialaisen ihmisoikeusasiantuntijan Sam Paulin mukaan olisi tärkeää, että Suomi ja muut Euroopan unionin maat kiinnittäisi huomiota Intian ihmisoikeustilanteeseen. Intiaan investoivien suomalaisyritysten tulisi huolehtia, että kaikkien oikeudet toteutuvat työpaikoilla. Kuva: Matti Karppinen

Uskonnollinen väkivalta yleistä Intiassa

Uskonriitojen välttämiseen on maassa lakeja, mutta niiden valvonta kangertelee.

• 31.10.2011 14:14

Intiassa on 1,2 miljardia ihmistä, joista 80 prosenttia on hinduja. Muslimeja on runsaat 13 prosenttia. Kristittyjä on runsaat kaksi prosenttia. Maan väkiluvun kasvaessa eri uskontokuntien osuudet ovat pysyneet jokseenkin ennallaan.

Viime viikolla Suomessa vieraillut Sam Paul työskentelee Intian kristittyjen komission ihmisoikeusasiantuntijana Hyderabadissa. Hän on myös mukana Intian pääministerin alaisessa työryhmässä, joka tarkkailee uskonnollisten vähemmistöjen tilannetta. Paulin tiimi käy tapaamassa uskontovainojen uhreja ja raportoi loukkauksista eteenpäin.

Intian perustuslaki takaa uskonnonvapauden. Intia on myös allekirjoittanut YK:n ihmisoikeusjulistuksen.

– Hyvien lakien noudattamisesta ei pidetä huolta, Paul sanoo.

Hallituksessa toimii kansallinen ihmisoikeuskomissio, joka voi haastaa ihmisoikeuksia loukanneet oikeuteen. Ihmisoikeudet eivät toimi täydellisesti, mikäli uskonnonvapautta ei oteta huomioon.

– Väkivalta kasvattaa väkivaltaa, siksi uskonnonvapauden loukkaamiseen tulee puuttua. Tulevat sukupolvet voivat luulla, että se on täysin hyväksyttyä, Paul perustelee.

Eri uskontojen edustajat ovat kohdanneet väkivaltaisuuksia viime vuosina lisääntyneessä määrin. Kymmenen vuotta sitten muslimeja vainottiin Länsi-Intiassa Gujaratin osavaltiossa.

– Silloin tapettiin 4 000–5 000 muslimia. Muslimeja vainotaan edelleen. Heidän asuntojaan tuhotaan suurkaupunkien slummeissa tai heitä syytetään terroristeiksi ilman syytä, Paul kertoo.

Vaikka hinduja on enemmistö, myös heidän oikeuksiaan poljetaan.

– Varsinkin Jammun ja Kashmirin alueella Pohjois-Intiassa muslimit ovat hyökänneet hinduja vastaan.

Muutama vuosi sitten Orissan osavaltiossa vainottiin kristittyjä.

– Kymmeniä tuhansia kristittyjä joutui pakenemaan kodeistaan. Heitä myös tapettiin ja naisia raiskattiin. Satoja kirkkoja, kristittyjen kauppoja ja kristillisiä kouluja tuhottiin.

Ihmisille annettiin mahdollisuus palata, mikäli he luopuvat kristinuskostaan.

– Useat sanoivat, että he mieluummin kuolevat, Paul sanoo.

Iskujen takana oli pieni fundamentalistihindujen ryhmä, joka haluaa lisää poliittista valtaa.

Uskonnolliset vainot liittyvät myös kastijakoon, vaikka se on virallisesti lopetettu. Yläkastisia on noin 15 prosenttia. Hinduperinteen mukaan he tulevat Jumalan vartalon ylemmistä osista.

Kastittomat eli dalitit eivät perinteen mukaan tule ollenkaan Jumalan ruumiista, eikä heillä ole tarinan mukaan sielua. Heitä on yhteensä 250 miljoonaa.

Ylempien kastien jäsenet uskovat, että dalitin koskeminen saastuttaa, ja siksi he karttavat dalitien fyysistä koskemista. Tämän takia intialaiset eivät esimerkiksi kättele, vaan tervehtivät painamalla omat kätensä yhteen. Daliteja nimitetäänkin koskemattomiksi. Toisaalta dalitin voi raiskata ilman ”saastumista” tai rangaistusta.

Ennen kristinuskon ja islamin saapumista Intiaan daliteilla ei ollut uskonnollisia eikä poliittisia oikeuksia. Dalitit eivät voineet mennä temppeliin, lukea pyhiä kirjoituksia tai ryhtyä papiksi.

– Islam ja kristinusko vetosivat varsinkin daliteihin. Se, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, on vallankumouksellinen sanoma, Paul sanoo.

Dalitit ovat eriarvoisessa suhteessa valtioon riippuen siitä, mihin uskontokuntaan he kuuluvat. Hindu-, buddhalais- ja sikhidalitit ovat saaneet valtiolta erivapauksia, kuten koulutusta tai työtä. Muslimeihin ja kristittyihin kuuluvilta daliteilta nämä puuttuvat.

– Intian hallitus neuvottelee parhaillaan, jotta myös he saisivat samat edut.

Kastijako näkyy joissakin kristittyjen ryhmissä. Eri kasteista tulevilla on kirkossa omat istumapaikat, jumalanpalvelukset ja hautausmaat.

Uskontojen välinen dialogi on yksi keino poistaa uskontojen välistä väkivaltaa ja väärinymmärrystä.

– Tärkeimpien uskontojen edustajat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Jos uskonnollista väkivaltaa tapahtuu, tapaamme uskonnollisten johtajien kanssa ja keskustelemme, miten tilanteen saisi paremmaksi, Paul sanoo.

Sam Paul vieraili lokakuun loppupuolella Suomessa Ekumeenisen vastuuviikon vieraana. Vastuuviikon tämän vuoden teema on uskonnonvapaus.