Uskonnot toistensa vieraina

Uskonnot toistensa vieraina

Kristityt, juutalaiset ja muslimit luovat keskinäistä ymmärrystä pyhien tekstiensä kautta.

Rabbi Simon Livson lukee katkelman Talmudista synagogan klubisalissa Helsingissä. Talmudin jälkeen luetaan vielä Uutta testamenttia ja Koraania.
Juutalaisten, kristittyjen ja muslimien keskustelutilaisuudessa vajaat parikymmentä keskustelijaa tutustuu uskontojen pyhiin teksteihin ja niiden tulkintaan. Illan aiheena on kuolema ja kuoleman jälkeinen elämä.
Kolmen monoteistisen uskonnon keskusteluja on käyty Helsingissä jo kuusi kertaa. Livsonin mielestä tapaamisista tekee erityisen antoisia se, että mukana olevilla uskonnoilla on sopivasti yhteisiä lähtökohtia.
"Kun esimerkiksi moraalissa ja etiikassa on yhteistä, kaikkea ei tarvitse aloittaa aivan perusteista. Se tekee keskustelusta hedelmällisempää", rabbi sanoo.
Livsonin mukaan keskustelut ovat olleet avartavia, ja niitä on käyty hyvässä hengessä. Hän arvioi, että Suomen 1500 juutalaisen yhteisössä kristinuskoa tunnetaan melko hyvin, mutta islam on vieraampaa.
"Vuoropuhelu on ehdottoman tärkeää, jotta voisimme ymmärtää toisiamme. On arvokasta, että voimme lähentyä ilman, että kenenkään tarvitsee heittää omia arvojaan syrjään."


Keskusteluja ovat järjestäneet Kirkon ulkoasiain osaston työryhmät, joiden tarkoituksena on edistää uskontojen välistä vuoropuhelua juutalaisuuden ja islamin edustajien kanssa.
Tapaamisissa on kokeiltu Britanniassa kehitettyä Scriptural Reasoning -menetelmää, josta käytetään suomenkielistä nimeä Kuunteleva keskustelu kirjoituksista.
Kunkin uskonnon edustajat tuovat keskustelun pohjaksi katkelman omista pyhistä teksteistään. Muut saavat kysellä ja kommentoida. Keskustelun tavoitteena ei ole yksimielisyys, vaan toisen ymmärtäminen.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar pitää keskustelutapaa mielenkiintoisena ja opettavaisena.
"Ilman selitystä pyhistä teksteistä on vaikea saada oikeaa kuvaa, sillä niihin liittyy aina tulkinta. Yhteistä kaikkien teksteille on, että niiden taustalla on sama lähde, Jumala", hän sanoo.
Hajjarin mukaan suuri osa Suomen noin 60 000–65 000 muslimista tulee maista, joissa asuu myös kristittyjä sekä joskus myös juutalaisia. Suomessa islamia sen sijaan tunnetaan vieläkin melko vähän.
"Suora dialogi on tärkeää siksi, että jokainen pääsee itse kertomaan itsestään, emmekä ole ulkopuolisten kuvausten varassa."


Kirkko ja islam -työryhmän puheenjohtaja, piispa Kaarlo Kalliala korostaa, että uskontojen välinen vuoropuhelu on tärkeää paitsi tiedon lisäämisen, myös yhteiskuntarauhan kannalta.
"Muut kulttuurit eivät ole vain tuolla jossakin, vaan myös täällä. Mitä paremmin eri uskontojen edustajat tuntevat toisiaan, sitä vähemmän syntyy jännitteitä ja vastakkainasettelua", Kalliala toteaa.
Uskontojen välisellä vuoropuhelulla on kirkossa pitkät perinteet. Usein puhutaan johtajien kesken, mutta rivijäsenten välistä vuorovaikutusta kaivattaisiin lisää. Kallialan, Hajjarin ja Livsonin mielestä luontevia kohtaamisia voitaisiin järjestää esimerkiksi seurakunnissa ja yliopistoissa.
Kalliala pitää tärkeänä sitä, että keskustelua käydään monella tasolla yhtä lailla tavoista ja käytännöistä kuin teologiasta. Kalliala ehdottaa tutustumisen tavaksi uskontojen välisiä vierailuja.
"On helppo löytää yhteys, kun lähtökohta on toista kunnioittava. Jokaisessa uskonnossa on kuitenkin myös niitä, jotka katsovat toisin uskovia kyräillen. Nyt tulisi etsiä keinoja jakaa oppimaamme eteenpäin omissa yhteisöissämme."

Ei sittenkään vaikea aihe

Jakaisitko kokemuksen uskontojen välisestä vierailusta, Espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön sihteeri Matti Peiponen?
"Kesällä 2013 vierailin kaupungin ja seurakuntien yhteisellä monikulttuurisella perheleirillä Hvittorpissa. Sinne oli tullut äskettäin saapuneita pakolaisia etupäässä Afganistanista ja Iranista. Järjestimme spontaanin keskustelutilaisuuden."
"Sain mielenkiintoisen ja valaisevan kuvauksen siitä, millaisia eri suuntauksia islamissa on, ja mihin ne painottuvat maantieteellisesti. Miehet halusivat kuulla kirkon toiminnasta."


Mitä kokemus opetti?
"Monet maahanmuuttajat haluavat puhua uskonnoista, niiden eroista ja yhtäläisyyksistä. Varsinkin miehet ovat innostuneita, kun joku suomalainen on valmis keskustelemaan heidän kanssaan. Suomalaiselle usein vaikea aihe onkin monessa muussa kulttuurissa luonteva puheenaihe!"


Milloin Espoossa pääsee osallistumaan uskontodialogiin?
"Parhaillaan suunnittelemme Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa, joka järjestetään vuosittain helmikuun ensimmäisellä viikolla. Tavoitteena on toteuttaa muutama tapahtuma, joissa kaikissa käsitellään uskontojen ja katsomusten peruskäsityksiä sekä sitä, mitä voimme tehdä yhdessä espoolaisten hyväksi."

Espoon seurakuntien monikulttuuriset tapahtumat: www.espoonseurakunnat.fi/web/english/activities

Jaa tämä artikkeli: