Osallistujat pohtivat näkemyksiä eri vakaumuksista käsin. Kuvassa Nurit Steinbock-Vatka, Lars Silén, Kian Dowlatabadi ja Paula Kemell.
Uskonnot vetoavat yhdessä luonnon varjelemisen puolesta
Eri uskontojen edustajat keskustelivat kestävästä elämäntavasta eilen, maailman ympäristöpäivän aattona.
Itä-Pasilan seurakuntakodille saapui ihmisiä viidestä eri uskonnosta. Yksi tilaisuuden keskustelijoista, bahai Lars Silén näkee, että globaalit haasteet ajavat löytämään yhdessä oikeudenmukaisia ratkaisuja.
− Miten me voimme omaa elämää kohtuullistamalla varmistaa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla olisi myös kohtuullinen elämänlaatu, pohtii Silén. Dialogi on Silénin mielestä tärkeä menetelmä löytää yhteisiä arvovalintoja ja toimia niiden pohjalta.
Maailman uskonnot sisältävät runsaasti kertomuksia ja runoutta jumalista ja ihmisistä sekä heidän suhteestaan toisiin olevaisiin ja ympäröivään kosmokseen. Useilla uskonnoilla ja henkisillä perinteillä on yhteistä myös se, että niissä nähdään elämä lahjana ja siksi ihmisten tulisi huolehtia yleisestä hyvästä. Myös vastuuntunne jokaisen hyvinvoinnista ja tulevista sukupolvista pohjautuu ajatukseen siitä, että elämä on annettu lahjana.
− Oikein hurskas kristitty ajattelee, että hän ei itse asiassa omista mitään, koska kaikki on Jumalan lahjaa, jota hän tavallaan palauttaa takaisin toisten ihmisten välityksellä, kertoo Tuija Samila kristityn puheenvuorossaan.
− Uskontodialogisissa keskusteluissa esimerkiksi alkuperäiskansat ovat opettaneet kristittyjä palaamaan alkulähteilleen siinä, kuinka luontoa tulisi kohdella, jatkaa Samila.
− Erja Varis, buddhalainen
Nurit Steinbock-Vatka muistutti juutalaisuudesta, että Tooran mukaan ihmisen tulee pitää huolta luomakunnasta ikään kuin Jumalan apulaisena. Tämä tulee esille muun muassa kehotuksena istuttaa hedelmäpuu siihen maahan, mihin kulkija saapuu.
− Israelissa istutetaan paljon puita. Israel on ainoa maa maailmassa, missä erämaa ei syö ihmiseltä tilaa. Juutalaisuus on hyvin konkreettinen uskonto, kertoo Nurit Steinbock-Vatka.
Useissa uskonnoissa ja alkuperäiskansan perinteissä on teemoja, jotka antavat inspiraatiota toivoon sekä ottamaan vastuuta ihmisistä ja kaikesta elävästä keskinäisestä riippuvuudesta pohjautuen.
Suomen sosiaalifoorumissa oli tänä vuonna myös uskontoja ja katsomuksia edustavien keskustelu kestävästä elämäntavasta, missä muslimi Haider Al-Hello toi esille keskinäisen riippuvuuden.
− Maailmankaikkeus koostuu osista, jotka ovat sidoksissa toisiinsa verkostomaisesti tai kuten ruumiin elimet ovat yhteydessä toisiinsa. Jos yksi elin sairastuu se vaikuttaa toisten elinten terveyteen. Koraanin mukaan kaikki kulkee kohti sitä tavoitetta, jonka Jumala asetti itse kunkin olemassaololle.
Taavi Kassila nosti sosiaalifoorumissa esille elämän päämäärän. Hindulaisuuden mukaan sielun tavoitteena on kehittyä henkisesti ja eettisesti mahdollisimman korkealle tasolle. Yksi hindulaisuuden kehotuksista on välttää ahneutta.
− Tuntuu siltä, että monet aikamme ongelmista ovat seurausta siitä, että ihmisistä on tullut liian ahneita. Mutta kun ihminen astuu henkiselle tielle, hän oivaltaa, että materia ja raha eivät tuo onnea, Kassila toteaa.
Buddhalainen Erja Varis on mukana keräämässä uskontojen edustajien yhteistä viestiä Pariisiin. Hän näkee, että kestämätön elämäntapa on ennen kaikkea henkinen ja eettinen ongelma. Uskonnoista ja humanismista löytyvä ns. Kultainen sääntö tulee ulottaa kaikkiin olevaisiin.
Jaa tämä artikkeli: