Uskonto ja ideologia eivät ole pääsyitä terroristiliikkeisiin liittymiseen
Somalialaisnuoret liittyvät äärijärjestö al-Shabaabiin vähintään yhtä usein taloudellisten syiden tai poliittisen syrjinnän vuoksi kuin uskonnollisten tai ideologisten syiden takia. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta. Siinä selvitettiin haastattelujen avulla, millaisten tapahtumaketjujen tuloksena ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin. Tutkimuksen tuottivat Kirkon Ulkomaanapu ja Institute for Security Studies (ISS).
Tutkimusta varten haastateltiin 88 entistä al-Shabaab-taistelijaa Somalian pääkaupungin Mogadishun liepeillä huhtikuussa 2014. Tutkijat selvittivät niiden nuorten tilannetta, joita al-Shabaab pyrki rekrytoimaan, radikalisoitumisen prosessia ja taistelijoiden käsityksiä hallituksesta. Lisäksi selvitettiin al-Shabaabiin liittyneiden uskonnollista identiteettiä ja ulkoisia vaikuttimia.
– Jotta voimme tehokkaasti taistella radikalisaatiota vastaan, meidän on tiedettävä, miksi ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin, toteaa Mahdi Abdile, Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön asiantuntija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista.
– Meillä ei ole pulaa terrorismin syitä koskevasta tiedosta. Mutta sen lisäksi meidän on kuultava yksilöitä, sillä radikalisoituminen tapahtuu aina eri tavoin eri konteksteissa, hän sanoi.
YK:n terrorisminvastaisen strategian mukaan radikalisaatioon johtavia tekijöitä ovat muun muassa poliittiset ja taloudelliset olosuhteet, uskonto, etninen syrjintä sekä raskaskätiset terrorisminvastaiset operaatiot.
– Vaikka ongelman ymmärtäminen on tärkeää, väljät suuntaviivat terrorismia aiheuttavista olosuhteista eivät aina ole hyödyllisiä niille, joiden täytyy toimia terrorismia vastaan siellä, missä sitä tapahtuu, sanoo tohtori Anneli Botha ISS:n vanhempi tutkija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista.
Viimeisen seitsemän vuoden aikana al-Shabaab on onnistunut muuttamaan itsensä sekalaisesta taistelijoiden joukosta täysimittaiseksi armeijaksi, jonka on onnistunut valloittaa, kontrolloida ja hallinnoida suurinta osaa eteläisestä ja keskisestä Somaliasta.
Haastattelijat rakensivat kuvan siitä, millainen on tyypillinen al-Shabaabiin rekrytoitu henkilö. He tunnistivat lisäksi erityistekijöitä, jotka helpottavat rekrytointia. Näitä olivat esimerkiksi uskonto, sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve kollektiiviseen identiteettiin ja yhteenkuuluvuuteen.
Vaikka lähes jokainen haastateltu taistelija sanoi uskovansa oman uskontonsa eli islamin olevan uhattuna, uskonnollisilla johtajilla ei ollut merkittävää roolia rekrytointiprosessissa. Ja vaikka Somalian hallitus painii vakavan legimiteettikriisin kanssa, jopa 82 prosenttia haastatelluista sanoi luottavansa klaanivanhimpiin. Nämä tulokset viittaavat siihen, että uskonnolliset ja perinteiset johtajat ovat erittäin tärkeässä roolissa taistelussa radikalisaatiota ja väkivaltaista ekstremismiä vastaan Somaliassa.
Jaa tämä artikkeli: