Uskontoallergia ja tapakristityt
Uusateismi ja uskontoallerginen herkkänahkaisuus eivät vielä uhkaa kansankirkkoa. Tapakristittyjä on toistaiseksi tarpeeksi. Jos tilanne kiristyy, he ovat kirkolle tosiuskovaisten piskuista laumaa tärkeämpiä.
Tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista toivoo kirkon osallistuvan aktiivisesti julkiseen keskusteluun elämänarvoista. Vain kymmenesosa on vastakkaista mieltä.
Uskontoallergikkoja, ateisteista puhumattakaan, on siis aika vähän. Suvivirren ja päiväkotien joulukuvaelmien puolella on enemmistö. Myös puheelle uskosta ja Jumalasta on kysyntää. Uskontokritiikki puree, mutta ei vielä läpäise. Vastassaan sillä on tapauskovaisen joulukirkkokansan puolustus.
Tämän päivän ateistinen kirkkokritiikki ei tunnusta poliittista väriä, mutta parhaiten järjestelmällisen uskonnonvastaisuuden vaikutuksia voidaan arvioida kommunistisen kauden Itä-Euroopasta. Neuvostoliitossa ateismi oli vallalla 70 vuotta, muualla itäisessä Euroopassa 45 vuotta.
Voimakkaimpana kommunistihallitusten paine kohdistui Puolan, Tshekkoslovakian ja Unkarin roomalaiskatolisiin kirkkoihin. Parhaiten niistä vaikutusvaltansa säilytti Puolan kirkko, joka ymmärrettiin kansallisen identiteetin suojaksi.
Huonoimmin kävi luterilaisille kirkoille, joista kansalliskirkon asema oli Virossa, Latviassa ja Itä-Saksassa. Luterilaisuus ja kommunismi kohtasivat tiedon ja järjen alueilla. Rationaalinen ateistinen kasvatus sai monet luopumaan kristillisestä perinteestään. Ja jos oma kristillisyys vaikeutti yhteiskunnallista osallistumista tai koulutusta, usko yleensä hävisi. Kristillisen ihanteellisuuden kannalta tieto kristillisen tavan murtumisen mekanismeista on surullinen.
Luterilaisen kansankirkon voima ja Akilleen kantapää on sen suhteessa yhteiskuntaan. Jos sitä heikennetään, heikkenee kirkon rooli ja asema myös ihmisten elämässä. Ateisteille hyödyllisempää on iskeä siihen kuin kinastella uskovaisten kanssa. Jotkut tuntuvat tietävän sen. Joulukirkkokansan on se myös syytä ymmärtää.
mikko.malkavaara@diak.fiKirjoittaja on kirkollis-yhteiskunnallinen moniottelija, tutkija ja opettaja.
Jaa tämä artikkeli: