Potilaat odottavat vuoroaan Ilembulan sairaalassa Tansaniassa, jossa Suomen Lähetysseura on tehnyt kehitysyhteistyötä. Kuva: Paula Laajalahti / Suomen Lähetysseura
Uskontojen lukutaito korostuu kehitysyhteistyössä
Kehitysyhteistyössä keskitytään kaikkein köyhimpien ihmisten aseman parantamiseen. Tämä on nykypolitiikassa vahvana ajatuksena.
Kehitysyhteistyö nousi jopa yhdeksi vaaliteemaksi, mikä ei ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston päällikön Pekka Puustisen mukaan ole ihan tavallista. Myös uskontojen merkitykseen kehitysyhteistyössä on havahduttu meillä ja maailmalla.
– Haluaisimme oppia uskontojen lukutaitoa lisää, koemme sen tärkeäksi, Puustinen sanoo.
Ulkoministeriön ylitarkastaja Petri Hautaniemen mukaan kehitysyhteistyövaroista reilusti yli 10 prosenttia menee järjestöjen kautta, joita on lähes 200. Järjestöistä noin 30–40 on kristilliseltä arvopohjalta toimivia. Maahanmuuttajien omia järjestöjä on myös tullut mukaan, ja näistä useat ovat muslimitaustaisia eli kaikkiaan uskonnollistaustaisia järjestöistä on noin 60.
– Kehityspoliittista ohjelmaa pitää viedä yhdessä eteenpäin. Julistustyötä ei ulkoministeriöstä rahoiteta, mutta käytännössä samat ihmiset tekevät julistustyötäkin. Siksi meillä on eettiset ohjeet, säännöt, joilla varmistetaan, että ne jotka haluavat tehdä kehitysyhteistyötä, voivat sitä tehdä, Hautaniemi toteaa.
Säännöillä varmistetaan, että myös kehitysyhteistyön yhteistyökumppanit kehittyvissä maissa taustastaan riippumatta saavat apua. Syrjimättömyys on tärkeä lähtökohta.
Ulkoministeriö myös valvoo varojensa käyttöä. Kun esimerkiksi hiljattain erästä järjestöä kohtaan esitettiin epäilty syrjinnästä, kävivät ulkoministeriön edustajat Etiopiassa paikan päällä tarkastamassa, noudattiko järjestö eettisiä ohjeita. Epäily todettiin onneksi aiheettomaksi, ja järjestön todettiin noudattaneen ulkoministeriön ohjeita.
– Kehitysyhteistyö ei ole julistustyötä, mutta siinäkin harjoitetaan vuoropuhelua uskontojen kanssa, jotta ymmärrettäisiin toisia kulttuureja paremmin, apulaisprofessori Ville Päivänsalo teologisesta tiedekunnasta summaa.
Osassa kehitysmaista uskontojen vaikutus näkyy selvemmin myös yhteiskunnassa. Päivänsalo toteaa esimerkkinä, että esimerkiksi Tansaniassa 40 prosenttia sairaaloista ja 20 prosenttia terveysasemista on kirkkojen omistamia. Intiassakin on yli 300 protestanttista sairaalaa tai terveyskeskusta.
Akatemiaprofessori, Kepan puheenjohtaja Elina Vuolan mukaan ensi syksynä ilmestyvässä asiantuntijoiden kirjoittamassa Uskonto ja kehitys -kirja esitellään 10 teesiä uskonnosta ja kehityksestä. Teesien mukaan kehityksestä puhuttaessa ei uskontoja voida sivuuttaa. Myös uskontojen monimuotoisuus pitää ottaa vakavasti.
– Uskonnot voivat vaikuttaa maiden kehitykseen sekä myönteisesti, että kielteisesti. Mutta uskonnot myös muuttuvat ja kehittyvät. Esimerkiksi vapautuksen teologialla on ollut suuri merkitys Etelä-Amerikassa ajattelutavan muutoksessa, Vuola kertoo.
Kaikki kehitysajattelu myös nojaa johonkin arvopohjaan. Nykyään puhutaan paljon ihmisoikeusperusteisesta kehitysyhteistyöstä, jonka ohjenuorana on YK:n ihmisoikeuksien julistus. Tosin aika ajoin eri tahot ja eri maat kyseenalaistavat ja haastavat tätäkin julistusta.
Suomen Lähetysseuran katastrofityön koordinaattori Timo Frilander vitsailee, että Raamatun Laupiasta samarialaista voitaisiin kutsua oikeusperustaiseksi samarialaiseksi, koska hän ei katsonut auttaessaan henkilöön tai pyytänyt autettavaa vaihtamaan uskontoaan.
– Tällä hetkellä ihmisoikeuksien merkitystä kyseenalaistetaan, ja on korostettu kristittyjen vaikeaa asemaa ja tästä seuraavaa avuntarvetta. Ihmisoikeuksia toteutetaan valikoivasti ja seksuaalietiikkaan ja seksuaaliseen tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä vältellään. Kristittyjen asema on toki vaikea joissain maissa, mutta myöskään muita vainottuja uskonnollisia vähemmistöjä ei voida unohtaa, sanoo Frilander.
Uskontojen lukutaito on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Uskontojen roolia ei kuitenkaan pidä yliarvioida, muttei myöskään aliarvioida.
- Uskonnon, kulttuurin ja politiikan suhde ymmärretään eri puolilla maailmaa eri tavoin, eikä niitä voida aina erottaa toisistaan. Uskonnolliset yhteisöt ovat avainrooleissa kehittyvissä yhteiskunnissa, Vuola kertoo.
Kehitysyhteistyön arvoista ja toimintatavoista olisi myös keskusteltava avoimesti ja kriittisesti. Näin on tehty mm. viime viikolla yliopistolla järjestetyissä kahdessa keskustelutilaisuudessa uskonnosta ja kehitysyhteistyöstä, joissa oli mukana järjestöjen ja ulkoministeriön edustajia.
Jaa tämä artikkeli: