Uskontojen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä

Uskontojen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä

Harriet Lonka kaipaa järjen mukaisia perusteita katsomusaineiden opetuksen pakollisuuteen lukiossa (K&k 27.8.). On hyvä muistaa, että ylioppilastutkinto on yleissivistävä tutkinto. Yleissivistykseen kuuluu laaja-alainen ymmärrys elämän eri osa-alueista. Korkeakulttuurin ja yhteiskuntien kehittymisen kannalta Longan mainitsemat filosofia ja historia ovat tärkeitä oppiaineita.

Yhtä tärkeä osa globaalia yleissivistystä on eri uskontojen perusteiden tunteminen, sillä uskonnot ovat vaikuttaneet ja olleet läsnä elämässämme tuhansia vuosia. Ateismin ja uskonnottomuuden kasvusta huolimatta maailman väestöstä reilusti yli puolet kuuluu johonkin uskontoon. Lukion koulutusta ei voisi kutsua yleissivistäväksi, jos näin suuren merkityksen ja läsnäolon omaava ilmiö jätettäisiin vain valinnanvaraiseen tuntemukseen.

Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvalle on aivan järkevää vaatia pakollisena oman uskonnon opetusta. Ihan yhtä järkevää kuin on vaatia suomea äidinkielenään puhuvalle pakollisia äidinkielen kursseja. Ne kasvattavat ymmärrystä. Uskonnot ovat olleet innoittajina monille suurille taideteoksille. J.S. Bach sävelsi musiikkia kirkolle. Michelangelo maalasi monia lumoavia freskoja. Näiden taideteosten symboliikka ja merkitys eivät kuitenkaan avaudu, jos ei tunne uskontoa, joka ne on innoittanut. Eihän kirjaakaan pysty lukemaan, jos ei osaa sen kieltä.

Elias Mustonen
teologian ylioppilas

 

Jaa tämä artikkeli: