Kuva: Hans Eiskonen
Uskontokalenteri avaa ovia
Lisääntynyt maahanmuutto on viime vuosina tehnyt uskonnollisen monimuotoisuuden näkyväksi. Suomessa asuvista yhä useammalla on jokin muu kuin luterilainen usko.
Koska uskonto ja kulttuuri ovat voimakkaasti toisiinsa sidoksissa, uskonnosta on tullut yhä tärkeämpi tekijä toisen kulttuurin edustajien ymmärtämisessä. Se antaa näkyviä sävyjä kulttuurille esimerkiksi pukeutumisessa, mutta myös juhlien ja pyhäpäivien vietossa.
Nämä ajatukset olivat taustana, kun USKOT-foorumi ry ryhtyi laatimaan ensimmäistä suomalaista uskontojen yhteistä kalenteria.
Foorumi edistää yhteisymmärrystä
Aloitteen uskontojen yhteistyön edistämiseksi teki tasavallan presidentti Tarja Halonen vuonna 2001, pian USA:n 9/11 tragedian jälkeen. Hän kutsui myös siitä lähtien vuosittain uskontokuntien johtajia luokseen. Presidentti Sauli Niinistö jatkaa perinnettä.
Prosessiin liittyi Hanasaaressa 2007 järjestetty seminaari Uskonnot suomalaisessa yhteiskunnassa, jonka tuloksena syntyi Uskontojen yhteistyöfoorumi Suomessa, USKOT-foorumi.
Foorumin viisi perustajajäsenyhteisöä ovat Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto ry, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ekumeeninen neuvosto ry (SEN), Suomen islam-seurakunta (suomalainen tataariyhteisö), ja Suomen islamilainen neuvosto ry (SINE).
Sen tarkoitukseksi on kirjattu ”vaalia yhteiskuntarauhaa maassamme uskonnonvapautta vahvistavassa hengessä edistämällä uskontojen välistä vuoropuhelua, yhdenvertaisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä”.
Kalenteri syntyi ryhmätyönä
USKOT-foorumille uskontojen yhteinen kalenteri on ollut eräs sen tärkeimmistä hankkeista. Sen suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2008, mutta silloin kaavailtu paperinen seinäkalenteri osoittautui liian kalliiksi.
Yhteisö päätyi laatimaan verkossa julkaistavan kalenterin. Sen suunnitteluryhmässä oli kristinuskon edustajana Pekka Hiltunen, islamin edustajina Suomen islam-seurakunnan Haris Bedretdin ja Suomen Islamilaiset Neuvoston Anas Hajjar sekä kokoonkutsujana sihteeri Anja Toivola-Stambouli. Juutalaisuuden edustaja ja ryhmän puheenjohtaja Daniel Weintraub kertoo, että yhteisten raamien sopimisen jälkeen uskontokunnille annettiin vapaat kädet kertoa omista juhla- ja pyhäpäivistään.
”Työryhmässä kävimme uskontokunnilta kerättyä tietoa läpi, teimme toisillemme tarkentavia kysymyksiä ja keskustelimme vilkkaasti. Prosessin lopuksi ammattitoimittaja hioi vielä selitystekstit yhtenäiseen muotoon.”
Kalenteri esittelee yleisten juhlapäivien lisäksi islamin, juutalaisuuden sekä katolisen, luterilaisen ja ortodoksisen kristinuskon juhlapyhiä ja merkkipäiviä. Kullakin on oma symbolinsa ja värinsä. Klikkaamalla tiettyä pyhää aukeaa näytön kokoinen selittävä teksti. Mukaan on liitetty myös linkkejä lisätiedon saamiseksi.
Kansalliset vapaa- ja liputuspäivät ovat kalenterissa mainintoina, mutta niiden taustoista tai päivien viettotavoista ei ole selittävää tekstiä.
”Tämä on tarkoituksellinen linjanveto. Olemme halunneet pitää kalenterin tekstimäärän pienenä, jotta se olisi helposti lähestyttävä. Tärkeämpi syy on, että olemme halunneet keskittyä nimenomaan uskonnollisiin päiviin. Sitä paitsi oma ammattitaitomme kohdistuu tietysti enemmän uskonnollisiin pyhiin kuin vaikkapa vapun taustoihin”, Weintraub linjaa.
Kalenterilla on kolme päätavoitetta
Kalenterin yhtenä tavoitteena on lisätä yleistietoa eri uskonnoista. Tieto hälventää ennakkoluuloja ja voi auttaa käytännön tilanteissa.
Toinen tavoite on olla apuna viranomaiskäytössä.
”Toivomme että kalenterista on apua esimerkiksi sairaaloissa, joissa on potilaina eri uskontokuntien edustajia. Puolustusvoimissa kalenterista voi vaikka tarkistaa, perustuuko varusmiehen uskonnollisista syistä tehty loma-anomus todella uskontoon”, Weintraub valottaa esimerkkejä.
Kolmas tavoite on auttaa oppilaitoksia. Daniel Weintraub on Helsingin Juutalaisen Yhteiskoulun rehtori.
”Olen tietenkin markkinoinut kalenteria ponnekkaasti sekä omassa että muissa kouluissa. Tiedän, että sitä on jo oppitunneilla käytettykin.”
Palautetta syyskuussa ilmestyneestä kalenterista ei vielä ole päästy kokoamaan toimikunnan yhteispalaverissa, mutta Weintraub kertoo itse saaneensa pelkästään myönteisiä kommentteja.
”Monet ovat olleet ilahtuneita siitä että tällainen kalenteri ylipäätään on tehty. Myös selitysten lyhyys ja selkeys ovat saaneet kiitosta.”
Kalenteri löytyy osoitteesta www.uskontokalenteri.fi ja lisää tietoa uskontojen vuoropuhelua Suomessa edistävästä foorumista osoitteesta www.uskot-resa.fi.
Jaa tämä artikkeli: