Luomakunta. Kertomukset luomisesta toistuvat eri uskonnoissa ja kulttuureissa ympäri maailman. Syy niiden yleisyyteen saattaa olla intuitiivisessa taipumuksessamme ymmärtää luonto luotuna.
Uskooko ateisti luomiseen?
Väitöstutkimus kertoo, että myös uskonnottomilla on intuitiivinen taipumus ymmärtää luonto luoduksi.
Teksti Tuija Pyhäranta
Kuva Esko Jämsä
Leikitään ajatusleikkiä.
Keltaisen orphys lutean kukinto muistuttaa ulkonäöltään mehiläistä. Se on kätevää, sillä urosmehiläiset erehtyvät luulemaan kukintoa mehiläisnaaraaksi ja pölyttävät sitä.
Kumpi seuraavista vaihtoehdoista kuulostaa mielestäsi loogisemmalta selitykseltä tälle hyödylliselle ominaisuudelle?
a) Kukinto on suunniteltu muistuttamaan mehiläistä, jotta se tulisi pölytetyksi.
b) Hitaan, monimutkaisen ja tahattoman prosessin seurauksena ne yksilöt, jotka muistuttivat naarasmehiläistä, tulivat pölytetyiksi enemmän ja saivat enemmän jälkeläisiä, joita jälleen pölytettiin enemmän.
Lapset ovat yhdysvaltalaisen psykologian tutkijan Deborah Kelemenin sanoin intuitiivisia teistejä. He ajattelevat maailman toimivan tarkoituksenmukaisesti ja päättelevät tämän johtuvan siitä, että joku on luonut maailman.
Tutkimukset ovat paljastaneet, että myös aikuisilla on taipumus ymmärtää maailma tarkoituksenmukaisesti toimivana kokonaisuutena. Järkeilemme, että aurinko tuottaa valoa, jotta kasvit voisivat yhteyttää, ja että kasvit yhteyttävät, jotta eliöt voisivat hengittää.
Luonnontieteiden näkökulmasta tämä on nurinkurinen ajattelutapa. Silti jopa huippuyliopistojen kuten Harvardin ja Yalen luonnontieteiden professorit selittävät luonnonilmiöitä näin, jos heillä ei ole aikaa pohtia vastaustaan.
Palataan hetkeksi kysymykseen orphys luteasta. Luonnontieteiden näkökulmasta oikea vastaus on b-vaihtoehto.
Jos olet kristitty, saatoit vastata, että kukka muistuttaa mehiläistä, koska se on suunniteltu muistuttamaan sitä. Kristinusko opettaa, että Jumala on luonut maailman, ja a-vaihtoehto sopii yhteen luomisopin kanssa. Saatat ajatella, että evoluutioteoria selittää maailman kehitystä mekaanisella tasolla, mutta luominen antaa sille merkityksen.
Entä jos vastasit a-vaihtoehdon, vaikka et ole kristitty etkä usko mihinkään muuhunkaan jumalaan? Nyt asiaa hetken pohdittuasi olet ehkä kallistunut b-vaihtoehdon puoleen, vaikka aluksi a-vaihtoehto kuulosti loogisemmalta. Se johtuu siitä, että intuitiomme ohjaa olettamaan luontokappaleet luoduiksi riippumatta siitä, uskommeko luomiseen tietoisella tasolla.
Esimerkki on poimittu uskontotieteilijä Elisa Järnefeltin väitöskirjasta, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa 27.11. Tutkimuksen mukaan myös uskonnottomilla aikuisilla on lasten tapaan taipumus ymmärtää luonto jonkun luomaksi, kun he joutuvat turvautumaan automaattiseen ajatteluunsa.
Järnefelt testasi hypoteesiaan kokeessa, jossa osallistujille näytettiin tietokoneruudulta kuvia erilaisista elollisista ja elottomista luontokappaleista. Koehenkilöiden tuli näppäimiä painamalla kertoa, onko kuvassa näkyvä asia jonkun tarkoituksenmukaisesti tekemä. Varsinaisten testikuvien joukossa oli myös kontrollikuvia, joiden avulla varmistettiin, etteivät koehenkilöt vastaa automaattisesti ”kyllä” mihin tahansa.
Osa koehenkilöistä sai edetä omassa tahdissaan, mutta osa sai vastausaikaa vain vajaan sekunnin kuvaa kohden. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu vastaavalla tavalla.
Järnefeltin tulokset avaavat kiinnostavia uusia tutkimuskysymyksiä aivotutkijoille. Kun vastausaikaa oli rajattomasti, olivat uskovaiset yleensä sitä mieltä, että luontokappaleet ovat luotuja ja ei-uskovaiset taas sitä mieltä, että ne eivät ole. Mutta kun aika oli rajattu, myös uskonnottomilla oli kohonnut taipumus olettaa luontokappaleet jonkun luomiksi.
Luomismyytti toistuu eri uskonnoissa ja kulttuureissa ympäri maailman. Elisa Järnefeltin tulokset voisivat osaltaan selittää, miksi näin on.
Tulokset selittävät toisaalta myös sitä, miksi esimerkiksi evoluutioteorian ymmärtäminen on vaikeaa. Automaattinen ajattelu helpottaa arkea ja siten mahdollistaa uuden oppimisen, mutta joskus se saattaa hankaloittaa tieteellisen tiedon käsittelyä.
Järnefelt kertoo, että monet niistäkin kokeeseen osallistuneista, jotka hyväksyivät evoluutioteorian, olivat ymmärtäneet sen väärin. He ajattelivat evoluution olevan aktiivinen toimija, joka pyrkii päämäärätietoisesti kohti tarkoituksenmukaista lopputulosta.
On helpompaa ajatella, että orphys lutea on suunniteltu muistuttamaan mehiläistä kuin että se olisi kehittynyt pitkän ajan kuluessa melko sattumanvaraisen prosessin tuloksena – siitä riippumatta ajatteleeko suunnittelijan olevan Jumala, universumi vai evoluutio.
Mistä taipumus olettaa maailma luoduksi sitten voisi johtua? Sitä Järnefelt ei ole tutkinut, mutta arvelee sen liittyvän ihmislajin luonteeseen.
– Olemme esineitä jatkuvasti tekevä ja suunnitteleva laji. Siksi meille on luontevaa jäsentää maailmaa tällaisen konseptin mukaan.
Jaa tämä artikkeli: