Kanavat auki. Maija-Kaarina Saloranta päivittää Pääkaupunkiseudun Sotaorpojen Facebook-ryhmän sivua. Tai ehkäpä hän katselee lastenlasten kuvia Facebookissa tai kurkkaa kavereiden kuulumisia.
Uteliaisuus voitti
Ikäihmisten sosiaalisen median käyttö lisääntyy vauhdilla. Joillekin se sopii paremmin kuin puhelin.
Teksti Antti Möller
Kuva Sirpa Päivinen
Internetin käyttö yleistyy myös ikäihmisten parissa. 65–74-vuotiaista jo reilusti yli puolet käyttää tietokonetta, mutta vain joka kymmenes on mukana sosiaalisessa mediassa.
Vaikka osuus on yhä pieni, eläkeikäisten sosiaalisen median käyttö on vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Eri yhteisöpalveluista Facebook on ylivoimainen ykkönen, sitä käyttää yhdeksän kymmenestä.
Kasvu on huomattu myös tietotekniikan vertaistukea antavassa Enter ry:ssä. Tietokoneen ja älypuhelimien käytön lisäksi myös sosiaalisesta mediasta on ryhdytty antamaan tietoiskuja.
– Neuvontapisteissämme meiltä kysytään paljon sosiaalisesta mediasta. Monia mietityttää, miten Facebookiin liitytään tai miten pääsee eroon liiallisista kontakteista, kertoo Enterin puheenjohtaja Raimo Anttila .
Seniorit suhtautuvat yhteisöpalveluihin yleisesti varsin varauksellisesti, koska ne ovat heille vieraita. Kokemusten perusteella vaikuttaisi, että monet yhteisömediaa kokeilevat kuitenkin jäävät käyttäjiksi.
– Sosiaalisesta mediasta on liikkeellä monenlaisia, usein ikäviä tarinoita. Seniorit eivät usein ymmärrä tietotekniikkaa ja pelkäävät siksi edes kokeilla palveluita. Myös ikätovereiden löytäminen voi olla vaikeaa, Anttila jatkaa.
Tapio Kontula , 73, tutustui Facebookiin jo useita vuosia sitten. Hän ryhtyi aktiiviseksi käyttäjäksi vasta kolme vuotta sitten.
– Siellä alkoi olla tuttavia, jotka suostuttelivat minut mukaan. Pikkuhiljaa sinne tuli myös harrastusyhdistysten, kuten urheilusukeltajien ja pyöräilijöiden, omia ryhmiä.
Kontulakin myöntää olleensa ennen liittymistä ennakkoluuloinen. Kun hän oppi säätämään turvallisuusasetukset itselleen sopivaan tapaan, helpotti.
– En pidä niin kauheana, että joku tietää, missä asun. Pitää olla perusvarovainen, mutta sen takia ei pidä kieltäytyä käytöstä, Kontula toteaa.
Maija-Kaarina Saloranta , 78, on hyvin aktiivinen eläkeläinen. Aurinkolahdessa asuva entinen toimittaja touhuaa Facebookissa paitsi henkilökohtaisesta uteliaisuudesta myös Pääkaupunkiseudun Sotaorpojen tiedottajan roolissa.
– Avasin noin kuukausi sitten yhdistyksellemme oman Facebook-sivun. Ylläpidän sivuja, jotta tieto toiminnastamme leviäisi laajemman yleisön tietoisuuteen.
Sosiaalinen media tarjoaa paitsi ajanvietettä ja hupia myös ikkunan Vuosaaren tapahtumien ja Helsingin kehityksen seuraamiseen.
– Esimerkiksi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri kertoo napakasti kaupungin asioista. Pari kertaa päivässä käyn vilkaisemassa Facebookia. Tietokoneen kellosta välillä huomaan, että nyt kyllä täytyy lopettaa, Saloranta nauraa.
Yleisesti ottaen ikäihmisten sosiaalisen median käyttö vaikuttaa nuorempia ikäpolvia varovaisemmalta. Ohjat halutaan pitää omissa käsissä ja uutisvirta rajattuna. Enter neuvookin ainakin aluksi pitämään kontaktien määrän alhaisena.
– Melkein päivittäin tulee Facebookissa käytyä. Kirjoitan vain vähän mitään henkilökohtaista, mutta seuraan, mitä ystävät kirjoittavat ja pidän yhteyttä ulkomaalaisiin tuttuihin, Kontula kuvailee.
Suhtautumisessa on silti eroja. Kontulalla on alle sata Facebook-ystävää, jotka hän tuntee kaikki henkilökohtaisesti. Hän ei koe tarvetta kasvattaa kontaktien määrää etäisillä tutuilla. Sen sijaan Salorannalla on myös sellaisia Facebook-ystäviä, joita hän ei tunne sosiaalisen median ulkopuolelta.
– Kontakteissani on muutamia luontokuvaajia, joita en tunne sen kummemmin, mutta heidän jakamansa valokuvat ovat aivan fantastisia. Sen sijaan en ymmärrä alkuunkaan, kun jotkut ihmiset kertovat itsestään lähes kaiken. Yksityiskohtaiset henkilötiedot voivat johtaa kasvavaan mainostulvaan, Saloranta tietää.
Tapio Kontula kokee, että sosiaalisen median myötä hän pitää yhteyttä ystäviinsä ja sukulaisiinsa aikaisempaa enemmän.
– Se on niin helppo tapa pitää yhteyttä. Esimerkiksi kesällä vietetystä sukujuhlasta kaikki serkukset lähettivät valokuvia suljettuun ryhmäämme.
Hänelle sosiaalinen media sopii paremmin kuin puhelin.
– Tämä riippuu niin ihmisestä. Olen itse huono puhumaan, joten minulle sosiaalinen media sopii hyvin. Vaimo taas juttelee mieluummin puhelimessa, vaikka myös hän on liittynyt Facebookiin, Kontula kertoo.
Sosiaalinen media voi tarjota myös yhteyden nuorempiin sukupolviin.
– On mukava nähdä kuvia esimerkiksi lapsenlapsista. Usein he kyllä sulkevat meidät vanhemmat pois keskusteluista, Saloranta hymähtää.
Uusi viestintäteknologia voi tukea vanhusten pärjäämistä. Tärkeää olisi kuitenkin huomioida heidän erityistarpeensa erilaisten sovellusten tuotekehityksessä. Suosituista sosiaalisen median palveluista voisi esimerkiksi kehittää huononäköisille oman version.
Vanhustyön keskusliitto kuitenkin korostaa, että sosiaalisesta mediasta ei ole fyysisen kontaktin korvaajaksi.
– Kaikki eivät ole valmiita opettelemaan internetin käyttöä. Se ei voi olla ainoa tapa pitää yhteyttä. Suurin haaste on tavoittaa sellaiset vanhukset, jotka eivät juuri liiku kotinsa ulkopuolella, projektipäällikkö Marika Nordlund Vanhustyön keskusliitosta huomauttaa.
Ensimmäinen SeniorSurf-päivä
tiistaina 8.10.: tietotekniikkaa tutuksi
ikäihmisille monissa tapahtumissa.
Lisätietoja: Leena Valkonen p. 050 421 0762,
vtkl.fi, entersenior.fi
Jaa tämä artikkeli: