Pääkaupunkiseudun seurakunnissa suunnitellaan yhteistä lehteä. Nimeksi on kaavailtu Valomerkkiä. Kuva: Esko Jämsä
Uudesta seurakuntalehdestä tulee historiallisen suuri
Teemu Laajasalon mielestä kirkon pitää panostaa yhä enemmän viestintään. Kaisa Raittila uskoo, että yhteistyöllä saavutetaan entistä parempi laatu.
Pääkaupunkiseudun seurakuntalehdet Kirkko ja kaupunki, Esse ja Vantaan Lauri sulautuvat vuoden 2017 alusta uudeksi koko pääkaupunkiseudun kattavaksi julkaisuksi, jonka nimeksi tulee Valomerkki. Tämä toteutuu, mikäli asia hyväksytään yhteisissä kirkkovaltuustoissa. Lehdestä tulee suuri: sen painosmäärä on noin 350 000.
Kirkko ja kaupungin toimitusneuvoston puheenjohtajan, Kallion seurakunnan kirkkoherran Teemu Laajasalon mukaan mediaa kulutetaan nykyään eri kuin tavoin ennen. Perinteisten seurakuntalehtien on mukautettava formaattinsa sellaiseksi, että tavoitetaan ne ihmiset, joille jutut on kirjoitettu.
– Tähänkin asti ammattitaito jutuissa on ollut oikein hyvä, mutta nyt haemme muskeleita juttujen perille viemiseen niille, jotka eivät ole niin ahkerasti paperilehteä lukeneet, Laajasalo sanoo.
Kolmen suuren seurakuntalehden julkaiseminen on muun muassa lehdistön arvonlisäveron vuoksi muodostunut kohtuuttoman kalliiksi. Koko pääkaupunkiseudun yhteisellä seurakuntalehdellä saavutetaan merkittävät säästöt. Laajasalon mielestä tämä ei tarkoita, että kirkko panostaisi lehtiinsä vähemmän kuin ennen. Irtisanomisia ei ole suunnitteilla.
– Säästöpuheen keskelläkin ajattelen, että viestintään pitää panostaa yhä enemmän, ja aivan viimeisenä pitää säästää juuri viestinnästä, hän sanoo.
Journalistisen otteen ohella Laajasalo korostaa seurakuntalehtien aatteellista tehtävää.
– Kirkko ja kaupungissa olen tykännyt sen ylivoimaisesta laadusta ja hyvin tunnistettavasta tyylistä. Toisaalta olen toivonut siihen enemmän julistusta kirkkopoliittisen sisäpiirikeskustelun sijaan. Kirkollisen viestinnän tehtävä on ajaa kirkon asiaa, ja kirkon tehtävä on ajaa Kristuksen asiaa, Laajasalo sanoo.
Sananvapaudesta ei tingitä
Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan Kaisa Raittilan mielestä lehtiuudistus on luonnollinen seuraus jo pitkään jatkuneesta yhteistyöstä.
– Nykyisten seurakuntalehtien lukijakuntien profiilit ovat hyvin samankaltaiset, joten yhteisartikkeleiden käyttäminen on jo vuosien ajan ollut mielekästä, Raittila sanoo.
Uudistus vapauttaa päällekkäisyyksistä, mikä Raittilan mukaan lisää toimituksen energiaa entistä laadukkaampaan journalismiin.
– Seurakuntalehtien luonne on toisenlainen kuin järjestö- tai asiakaslehdissä, koska kirkon jäsenten oma moniarvoisuus pakottaa erilaisten näkökulmien suvaitsemiseen.
Raittila toivoo, että Kirkko ja kaupungin vaalima sananvapauden ihanne säilyy myös Valomerkissä.
– Rehellisyyteen nojaava sananvapaus on jokaisen oma etu. Siksi on tärkeää, että Valomerkki tulee edelleen säilyttämään journalistisen vapauden niin, ettei siitä tule vain yhtä ääntä käyttävää organisaatioviestintää.
Yhteistä ja paikallista
Lehtien yhdistyminen on viimeinen vaihe vuosia kestäneessä yhteistyön tiivistämisessä, johon liittyy maaliskuussa 2015 avattu yhteinen verkkomedia Valomerkki.fi. Uuden lehden myötä vanhojen seurakuntalehtien nimet jäävät historiaan.
Näillä näkymin paperinen Valomerkki tulee olemaan joka toinen viikko ilmestyvä tabloid-kokoinen julkaisu, jota jaetaan nykyiseen tapaan maksutta kirkon jäsenille.
Valomerkin keskisivujen aineisto tulee olemaan kaikille yhteinen. Lehteen tulee myös Helsingin, Espoon ja Vantaan omat osiot varmistamaan tutun paikallissävyn.
Uudistuksessa Kirkko ja kaupungin, Essen ja Vantaan Laurin toimitukset liitetään yhteen jo nyt olemassa olevan verkkotoimituksen kanssa. Valomerkkiä tulee hallinnoimaan johtokunta, jossa on edustus Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymistä.
Jaa tämä artikkeli: