null Uurnille

Uurnille

Vaalit värittävät tänä vuonna kirkkoa Helsingissä. Kohta äänestetään uudesta piispasta.

Lauttasaaren vasta valittu kirkkoherra asetetaan sunnuntaina virkaansa. Piakkoin seurakuntalaiset valitsevat uuden kirkkoherran sekä Mikaeliin että Vuosaareen. Syksyllä on seurakuntavaalit, joissa neuvostot ja valtuusto pannaan uusiksi.

Kirkko toimii demokraattisesti. Ainakin periaatteessa. Onton kaiun tälle demokratialle antaa se, että hyvin pieni osa äänioikeutetuista käyttää heille suotua valtaa. Yleensä vain alle kymmenen prosenttia heistä jaksaa raahata syntisen lihansa vaaliuurnille.

 

Syksyn seurakuntavaaleissa tehdään historiaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa yleisissä vaaleissa äänioikeutettuja ovat 16 vuotta täyttäneet. Kyynisimmät sanovat, että näin kirkko tarjoaa yhä nuoremmille mahdollisuuden jättää äänestämättä. Vitsihuumorilla on jopa ehdotettu, että äänestysprosentti saataisiin huimaksi, kun otettaisiin piispanvaalista mallia. Annettaisiin papiston ja vastaavan määrän maallikoita valita luottamuselimet. Harvojen valta ei häiriintyisi suotta.

Varmaa on, etteivät nuoret rynni uurnille, ellei valittavana ole heille sopivia ehdokkaita. Viime vuosien rippikoululaiset voisivat hyvinkin innostua äänestämään esimerkiksi heitä pari vuotta vanhempia isosiaan. Jos vielä vaalipaikkoja saadaan sinne, missä nuoret elävät, muun muassa kouluihin, voi olla, että vanhat enot menevät vaihtoon ja päättävät elimet uudistuvat yllättävän paljon.

 

Nuorille ei kyllä pidä luvata liikoja. Kirkkolaiva on sen verran raskasliikkeinen, ettei sen suuntaa kovin nopeasti käännetä. Muutama nuori luottamuselimissä ei tee mitään vallankumousta. Monet uudet luottamushenkilöt turhautuvat, kun eivät voikaan muuttaa kaikkea mieleisekseen hetkessä. Jos luvataan aurinko, niin kuutamo ei tunnu edes kauniilta.

Vaikuttaminen kirkollisissa luottamuselimissä on kestävyyslaji. Niiden jäsenet kuitenkin omalta osaltaan vaikuttavat vähitellen kirkon suuntaan, elämään ja toimintaan. He muun muassa päättävät, mihin rahoja käytetään, mitä rakennetaan ja mitä puretaan sekä valitsevat esimerkiksi työntekijöitä, kirkolliskokousedustajia ja – jos sopivasti sattuu – myös piispan.

Seppo Simola
Päätoimittaja

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.