Kuva: Thinkstockphoto
Uusi asetus yrittää vähentää suolansaantia – leivän suolamäärä kuitenkin kasvanee
Maidossakin on vuoden päästä suolaa. Maa- ja metsätalousministeriö myllää uusiksi suolamerkinnät. Terveydelle hyvä päätös voi kääntyä itseään vastaan.
Vuoden päästä suomalaisten suosimista leivistä valtaosa on viranomaisen määritelmän mukaan voimakassuolaisia, jos leipomot eivät lähde vähentämään leipien suolapitoisuutta.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden ilmoittamisesta voimakassuolaiseksi tulee voimaan ensi vuoden joulukuussa.
Asetuksen tavoitteena on vähentää suomalaisten saamaa suolan määrää. Asiantuntijat kuitenkin epäilevät, että harvassa leivässä suolan määrä vähenee. Päinvastoin suolaprosentit voivat kasvaa entisestään.
Tuontileipien makuun on totuttu
Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi uskoo, että jotkut leipomot voivat vähentää suolapitoisuutta leivässä. Suomeen tuodaan kuitenkin yhä enemmän ulkomailta leipää raakapakasteena, jotka paistetaan kauppojen paistopisteissä.
Teollisuuden pitäisi myös olla yhteisessä junassa viemässä suomalaisten terveyttä eteenpäin."
– Antti Jula, tutkimusprofessori
Paistopisteiden leivät ovat selkeästi suolaisempia kuin suomalaiset leivät. Kuluttajat ovat pikkuhiljaa tottuneet tuontileipien makuun.
Suomalaiset leivät tuntuvat tuontileipien jälkeen kuluttajien suussa mauttomilta suolaerosta johtuen. Siksi Marniemi pelkää, että suomalaiset leipomot eivät uskalla laskea tuotteidensa suolapitoisuutta.
Harva leipomo vähentää
Leipomoita edustava Suomen Leipuriliitto on Marniemen kanssa samoilla linjoilla. Liiton viime vuonna antaman lausunnon mukaan suomalaisten leipomoiden paine lisätä suolan määrää leivissä on kova.
Liiton mukaan moni leipomo päätyy todennäköisesti suolan vähentämisen sijaan lisäämiseen.
Jos kohonnut verenpaine saataisiin täysin estettyä, suomalaiset eläisivät seitsemästä kahdeksaan vuotta nykyistä pidempään."
– Antti Jula, tutkimusprofessori
”Kun leipä pitää tuolloin joka tapauksessa merkitä voimakassuolaiseksi, niin samassa yhteydessä on helppo muuttaa tuotteen makua maukkaammaksi lisäämällä suolan määrää”, toteaa liiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen lausunnossa.
Miljoonia ennenaikaisia kuolemia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Antti Julan mukaan suolan lisäämisellä uhkailu on yllättävää: ”Teollisuuden pitäisi myös olla yhteisessä junassa viemässä suomalaisten terveyttä eteenpäin. Ei kannattaisi miettiä omien tuotteiden myyntiä vain lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä, tuotekehittelyllä ja oikealla markkinoinnilla vähäsuolainen tuote voisi olla jopa markkina- ja vientivaltti”.
Runsas ruokasuolan sisältämän natriumin nauttiminen altistaa kohonneelle verenpaineelle. Se aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuodessa 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa ja on tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä.
Lisäksi kohonnut verenpaine on tärkein aivohalvauksen ja erittäin tärkeä sepelvaltimotaudin riskitekijä. Se linkittyy myös sydämen kuormittumiseen, vajaatoimintaan ja rytmihäiriöihin.
”Jos kohonnut verenpaine saataisiin täysin estettyä, suomalaiset eläisivät seitsemästä kahdeksaan vuotta nykyistä pidempään”, toteaa Jula. Tämä tavoite saavutettaisiin, jos suomalaisten suolan saanti olisi varhaislapsuudesta asti kahdesta kolmeen grammaan päivässä.
Lisää suolaa tyhjästä
Voimakassuolaisen rajan lisäksi vuoden päästä uusiksi menee suolan laskemisperiaate. Muutoksen taustalla on Euroopan unionin elintarviketietoasetus.
Nykyisin esimerkiksi leivän sisällysluettelossa ilmoitetaan vain lisätty suola. Ensi vuonna suolan määrä leivässä kasvaa jonkin verran, sillä määrään lasketaan myös viljan luontaisesti sisältämä natrium.
Monissa muissakin elintarvikkeissa esimerkiksi maidossa, kaakaojauheessa ja pellavansiemenissä on luontaisesti natriumia. Ensi vuoden lopussa myös näiden tuotteiden sisällysluetteloon merkitään natriumin perusteella laskettu suolan määrä, vaikka ne eivät suolaa sisälläkään.
Myös esimerkiksi lihajalosteiden sisältämä natriumglutamaatti ja natriumfosfaatti lasketaan ruokasuolaksi, natriumkloridiksi, vaikka teknisesti ne eivät sitä olekaan.
Suolan määrää ruuvattiin viimeksi vuonna 2008
Tutkimusprofessori Antti Julan mukaan 80-luvulla ja 90-luvun alussa elintarvikkeiden suolapitoisuudet pienenivät. Vuoden 2007 jälkeen muutos on ollut päinvastainen: suolapitoisuudet ovat lisääntyneet.
Elintarvikkeiden voimakassuolaisuuden rajat muuttuivat 1.7.2007 alkaen. Silloin tuoreleipien voimakassuolaisuuden raja laski yli 1,3 prosentista nykyiseen yli 1,2 prosenttiin.
Samassa yhteydessä ehdotettiin kuitenkin jo radikaalimpaa laskua yli 1,1 prosenttiin. Tämä toteutuu kuitenkin vasta ensi vuonna.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden elintarvikkeiden ilmoittamisesta voimakassuolaisseksi tulee voimaan 13.12.2016. Asetuksen myötä esimerkiksi juustoissa, makkaroissa ja leivissä voimakassuolaisuuden raja alenee.
Julan mukaan tuorein uudistus tapahtuu hyvään suuntaan, mutta on riittämätön. Voimakassuolaisen rajoja pitäisi hänen mukaansa ruuvata koko ajan alaspäin esimerkiksi kerran vuodessa. Väestö tottuu pikkuhiljaa vähäsuolaisempaan ruokaan.
Juttua varten on haastateltu myös maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvosta Anne Haikosta.
Jaa tämä artikkeli: