Suosittu hahmo. Suomalaisista yli 40 prosenttia uskoo enkeleihin. Enkelelit koetaan auttajina, henki- ja valo-olentoina sekä Jumalan sanansaattajina. Enkeleiltä haetaan apua, toivoa ja hyvää oloa.
Uusi hengellisyys saa enkelin siivet
Enkelit ovat nousussa. Uskontotieteilijä Terhi Utriaisen mukaan kirkko kuitenkin karsastaa enkelibuumia.
Teksti Salla Ranta
Kuva Katri Saarela
Nykyinen kansanusko eli voimakkaimmin leviävä hengellisyyden muoto on aatevirtaus, jota tutkijat kutsuvat uushenkisyydeksi tai New Ageksi. Virtaus sulattaa yhteen itäisiä ja läntisiä vaikutteita, kuten käsityksiä kehon energiakeskuksista, jumaluudesta ja enkeleistä.
– Enkeleistä on tullut salonkikelpoisia, totesi dosentti Terhi Utriainen Kirkon tutkimuskeskuksen nykyajan uskoa käsittelevässä seminaarissa hiljattain Tampereella.
– Osa enkeleiden suosiosta selittyy lastenlauluilla ja perinteisellä kristillisellä kuvastolla. Nykyisin myös julkkikset, kuten Katri Helena, Manuela Bosco ja Jutta Urpilainen kertovat lehdissä enkelikokemuksistaan tai henkilökohtaisesta suhteestaan enkeleihin, Utriainen kuvasi.
Utriaisen mukaan noin 41 prosenttia suomalaisista uskoo enkeleihin. Naisten keskuudessa enkeliusko ja etenkin enkeliharrastuneisuus on yleisempää. Enkelit koetaan auttajina, henki- ja valo-olentoina, Jumalan apureina ja sanansaattajina. Niiltä haetaan apua, toivoa, inspiraatiota ja hyvää oloa.
Usko tai uskomukset eivät ole enkeliharrastajien mielessä kovin tärkeitä, vaan tekeminen ja toiminta. Enkeleitä ei myöskään tarvitse ottaa vakavasti eikä pohtia heidän olemassaoloaan otsa uskonnonfilosofisista käsitteistä rypistyneenä.
– Enkelit ovat monille läpeensä positiivisia olentoja, joita ei kuitenkaan tarvitse ottaa kovin tosissaan, Utriainen kuvasi.
Avainasia ovat tunteet ja hyvinvointi. Enkeleitä kuvataan ystäviksi, jotka antavat erityistä energiaa selvitä kriiseistä. Haastatteluissa tuli myös esiin monien pettymys sosiaaliavun tai terveydenhuollon palveluihin.
Ilmiöön kuuluvat myös kansainväliset gurut, joiden vierailuihin lipun ostaneita Utriainen on tutkimuksissaan haastatellut. Irlantilaisen Lorna Byrnen kymmenille kielille käännetty omaelämäkerrallinen Enkeleitä hiuksissani ilmestyi suomeksi vuonna 2009 ja amerikkalaisen Diana Cooperin Ihanat enkelit vuonna 2002.
Enkelihenkisyys yhdistää ihmisiä erilaisista uskonnollisista taustoista. Esimerkiksi Byrne on katolilainen. Cooper puolestaan kuuluu New Age -liikkeeseen ja on kirjoittanut myös muun muassa yksisarvisista. Cooper kiertää ympäri maailmaa puhumassa omien kokemustensa lisäksi käsillä olevasta siirtymisestä kohti uutta henkisen kehityksen aikaa. Byrne taas keskittyy kuvailemaan enkelihavaintojaan ja pyydettäessä vaikkapa reaaliaikaisesti luettelemaan havaitsemansa henkiolennot luentosalissa.
Enkelit ovat myös kaupallinen ilmiö. Ihmiset ovat nykyisin valmiita maksamaan hengellisyydestä, ja vaihtoehtohoitoja tarjoavista yrityksistä saa esimerkiksi enkelihoitoa. Yhä suurempi osa henkisyyttä on Terhi Utriaisen mukaan tuotteistettua.
– Naistenlehdet ovat asiaa kohtaan hyvin suopeita. Kustantamoille ilmiö tuottaa myös hyvin. Kansainvälisten enkeligurujen tilaisuudet ovat kaupallisesti tuotettuja ja ne vetävät jopa tuhat ihmistä kerrallaan, hän kertoi.
Luterilaisuudessa Utriainen näkee enkelit kiisteltyinä hahmoina. Toisaalta niitä kuvataan ja niistä lauletaan, toisaalta ne nähdään hankalana asiana. Kirkko on Utriaisen mukaan enkelikielteinen.
– Raamatussa on enkeleitä, mutta kirkossa ei ole rohkaistu pohtimaan niitä enempää. Kirkon omissa tutkimuksissa enkelihengellisyyden nousu on todettu selvästi. Mutta yleisesti enkelit on nähty kuin raollaan olevana ovena, joka vie lopulta harhaoppiin, Utriainen kuvasi.
Jaa tämä artikkeli: