Uusi ja vanha aika törmäävät
Niin Pakistanissa kuin Intiassakin kuohuu ja yhteiskunta on kasvun murroksessa. Siitä syntyy hyviä kirjoja.
Teksti Marja Kuparinen
Poika on lumoutunut. Äkkiä hän tajuaa uskonnon olemuksen ja Koraanin pyhyyden – tosin tajuamiseen sekoittuvat Minan kauneus ja pojan heräävä seksuaalisuus. Yksityisillä opetushetkillä on paljon salaisia toiveita.
Hayatin perheessä törmäävät pian islamin suunnat ja juutalaisuus, mustasukkaisuus ja rakkaus, itä ja länsi. Poika etsii tietään uskonnon avulla, mutta sotkeentuu omaan näppäryyteensä. Viimein hänen on aikuistuttava ja selvitettävä oma suhteensa taustaansa.
Ayad Akhtarin Appelsiininkuortenkatu on mainio kasvutarina ja haikea kertomus siitä, miten rakkaus ei saa tilaa ja aikuisuuteen on pitkä matka. Erityisen mielenkiintoiseksi kirjan tekee se, että Hayatin perhe elää isän työn kautta vapaassa akateemisessa maailmassa ja vieroo moskeijan ilmapiiriä. Silti perheessä elävät pohjavirtoina kotimaan kulttuuri ja tavat, ja länsimaista kulttuuria siedetään valikoivasti. Pakistanilaisyhteisön voima on myös suuri.
New Yorkissa asuva Akhtar kasvoi itsekin pakistanilais-amerikkalaisessa perheessä. Appelsiininkuortenkatu on hänen esikoisromaaninsa.
Kulttuurien ja uskontojen törmäykset ja arjen kanssakäyminen ovat aihepiiri, josta ei kirjoiteta liikaa. Akhtarilla on taito saada tekstiinsä keveyttä ja tunnetta. Minan ja Hayatin keskustelut uskonnon olemuksesta hyväksynee jokainen, jolla on ymmärrystä uskon sisäisyydelle.
KIRJA Amerikkalais-pakistanilaisen Daniyal Mueenuddinin esikoiskirja Hunajaa ja tomua on viehättävä kokoelma novelleja vanhasta ja uudesta Pakistanista. Niitä yhdistää tarinoiden keskushenkilö rikas maanomistaja K. K. Harouni. Novelleissa eletään maaseudulla ja kaupungissa, rikkauden ja köyhyyden, rakkauden ja hylkäämisen ristiaallokossa.
Mueenuddin kirjoittaa tavattoman hyvin. Monessa tarinassa kohtalo heittää ihmisiä, mutta sitkeyttä ja selviämishaluja riittää. Vanhan ja uuden Pakistanin murros on huima, samoin ihmisten selviämisedellytykset. Naiset saavat hänen novelleissaan ison sijan. Monen köyhemmän kohdalla selviämiseen tarvitaan oveluutta ja taitoa.
Mueenuddin työskenteli pitkään juristina New Yorkissa ja kirjoitti siinä sivussa novelleja. In Other Rooms, Other Wonders (Hunajaa ja tomua) ilmestyi 2009 ja voitti vuoden parhaalle novellikokoelmalle myönnettävän Story Prize 2010 -palkinnon. Lukuisten palkintoehdokkuuksien jälkeen juristeria jäi. Mueenuddin kirjoittaa nykyisin maatilallaan Lahoressa.
Kirjan novellit kääntävät riemukkaasti jäykkiä mielikuvia islamilaisesta kulttuurista. Tarinoiden aihepiiriä ovat lähinnä ihmissuhteet ja ihmisen ikuinen halu vaurastua sekä elämän moninainen epävarmuus. Talebanista ei puhuta mitään, uskontokin on taustalla samaan tapaan kuin meillä Suomessa.
Näiden novellien parissa olisi viihtynyt pidempäänkin.
KIRJA Slummien miljonääri -elokuva on muokannut käsityksiämme tämän päivän Intiasta. Vähemmän romanttista rikastumisen halua löytyy myös Katherine Boon kirjassa Kätkössä kauniin ikuisen . Mutta kirja näyttää myös sen, että köyhimpien on pärjätäkseen oltava ovelia ja taisteltava jokaisesta lantista. Se johtaa myös hämmästyttävään sinnittelyn taitoon ja suureen urheuteen.
Boo on kasvanut Washingtonissa. Rakastuttuaan intialaiseen mieheen häntä alkoi kiinnostaa uuden kotimaan yhteiskunnallinen epätasa-arvo, köyhyyden ja rikkauden rinnakkainelo ja yhteensovittamattomuus. Oman maansa kodittomista ja vähäosaisista hän oli jo aikaisemmin tehnyt palkittuja sosiaaliraportteja.
Kätkössä kauniin ikuisen ei siis ole romaani. Boo dokumentoi ja haastatteli Annawadin slummin asukkaiden elämää marraskuusta 2007 maaliskuuhun 2011. Kirjan nimi viittaa Mumbain lentokenttätien ja slummin erottavaan aitaan, jonka julisteissa mainostetaan italialaistyylisiä lattialaattoja: ”Ikuisesti kaunis”. Muurin takana käy piilossa huima taistelu, jossa ovelat pärjäävät.
Slummin todellisuus on julma, kekseliäs, työteliäs ja uskomattoman vahva. Jätteenkerääjä Abdulin mietteet rikkaiden jättämistä roskista osuvat. Jätelammesta pyydetyistä kaloista uutetun kalaöljyn terveellisyys arveluttaa, mutta sen kysyntä on kasvanut, koska länsi arvostaa terveystuotetta.
Kirja osoittaa, että todellisuus voittaa parhaankin mielikuvituksen.
Ayad Akhtar: Appelsiininkuortenkatu. Suomentanut Katariina Kaila.
Otava 2012. 352 s., 33 e.
Daniyal Mueenuddin: Hunajaa ja tomua. Suomentanut Titia Schuurman. Avain 2012. 299 s., 28 e.
Katherine Boo: Kätkössä kauniin ikuisen. Suomentanut Tarja Lipponen. WSOY 2012. 289 s., 21,90 e.
Jaa tämä artikkeli: