Kirkko kahdelle. Maija Saksman ideoi kesällä Harakan saareen ajautuneista puista puhuttelevan kohtaamispaikan.
Uusi näkemys kirkosta
Maija Saksman innostaa omalla esimerkillään rakentamaan kaupunkiympäristöön kohtaamispaikkoja, eräänlaisia kirkkoja.
Teksti Marjo Kytöharju
Kuvat Seppo Renvall
Kaivopuiston edustalla Harakan saaressa on avomeren puolella kallion suojassa jykevästä puusta tehty rakennelma. Sen penkit houkuttelevat kulkijaa istahtamaan ja rauhoittumaan meren äärellä. Vieressä olevassa kyltissä lukee Kirkko kahdelle.
Kyse on kuvataiteilija Maija Saksmanin työstä, jonka hän rakensi puuseppä Lauri Karhusen avulla saareen kesällä.
– Harakan luontokeskusta johtava Kaisa Pajanen otti minuun yhteyttä, kun saaren rantaan oli kerääntynyt ajopuita. Hän kysyi, haluaisinko tehdä niistä jotain, erilaisia löytömateriaaleja taiteessaan hyödyntävä Saksman kertoo.
Taiteilija tarttui kiinnostavaan tarjoukseen. Hän ajatteli aluksi tehdä ajopuista jonkinlaisen kohtauspaikan kahdelle. Puiden muodosta tulivat kuitenkin selvästi mieleen toisiaan kohden kääntyneet kirkonpenkit, joten paikan ajatus hieman muuttui.
– Siitä tuli siis Kirkko kahdelle. Sanotaanhan Raamatussakin, että sinne muodostuu seurakunta, missä kaksi tai useampi kohtaa. Käsitän tällaisen kohtaamisen yhteisöllisyytenä, mitä myös seurakunta tavallaan on.
Maija Saksmanin kirkkoon liittämä ekumeenisen yhteisöllisyyden ajatus innosti myös muita taiteilijoita rakentamaan tämän kaltaisia ”kirkkoja”. Hänen mukaansa uskonnollinen taide kiehtoo monia alan tekijöitä, ovathan taiteilijat ja tietysti myös arkkitehdit osallistuneet iät ja ajat kirkkojen rakentamiseen.
– Kirkko ja seurakunnat ovat toimineet tärkeinä edelläkävijöinä tilatessaan taidetta ja arkkitehtuuria, jotka ovat olleet usein uusinta uutta.
– Tässä projektissa on hyvä pohtia, mitä kirkko voisi olla nyt. Entä miten kaikkea kirkkoihin liittynyttä perinnettä voisi soveltaa tähän päivään ekumeenisessa, filosofisessa, taiteellisessa ja arkkitehtonisessa mielessä?
Harakan ohella toinen uudentyyppinen ”kirkko” löytyy Myllypurosta, jonka asuinalueella voi hakeutua pieneen kallionkoloon. Sen ympärillä on kymmenkunta jättimäistä lohkaretta, jotka jätettiin paikalle alueella tehtyjen kallioräjäytysten jälkeen. Saksman on nimennyt paikan Pietarin kirkoksi.
– Tämä yhden hengen kirkko viittaa hieman nurinkurisesti Roomassa sijaitsevaan maailman isoimpaan kirkkoon. Kalliota tarkoittava Pietari-nimi viittaa myös Raamatun Pietariin, joka joutui menemään itseensä kieltäessään Jeesuksen kolme kertaa. Kirkkokolossa voi siis pyrkiä kohtaamaan itsensä.
Taiteilijat aikovat käyttää nimikylteillä varustetuissa kirkoissa puita ja kiviä, joita raivataan pois tulevien asuinalueiden tieltä. Myös Stora Enso on lahjoittanut ryhmälle puuta ja kaupunki kalliolohkareita.
– Helsingin tulevilta asuinalueilta etsitään paikkaa, johon voisi tehdä kirkon ja kohtaamispaikan kaupungin kiinteistöviraston tukemana. Asukkaat voisivat osallistua sen rakentamiseen. Materiaalina on tarkoitus käyttää rakennusalueelta kaadettua puuta, Maija Saksman selvittää.
Tattarisuolle taiteilijat ovat kehitelleet kirkkoa alueelta löytyvistä käytetyistä teollisuusmateriaaleista.
Saksmanin mielestä kirkon sijainti on tärkeä asia. Häntä itseään veti Harakassa voimakkaasti puoleensa merinäköala.
– Tähän projektiin sopii myös sellainen ajatus, että etsitään kirkoille vähän puolitosissaan niin sanottuja voimapaikkoja. Onhan monet vanhat kirkot rakennettu muinaisille rituaalipaikoille, eräänlaisille maan akupunktiopisteille.
Upean luonnon keskellä sijaitseva Kirkko kahdelle on inspiroinut musiikin tekemistä harrastavaa Maija Saksmania säveltämään lauluja, eräänlaisia koraaleja. Niitä voi laulaa vaikka seuroissa, joita taiteilija on suunnitellut pitävänsä kesällä Herttoniemen seurakunnan papinJenni Jerkun kanssa näissä uusissa kirkkoympäristöissä.
– Ajatuksena on, että lauletaan, puhutaan ja kahvitellaan ekumeenisessa hengessä ilman isompia muodollisuuksia, Saksman sanoo.
Taiteilijoiden kirkkoprojektiin voi tutustua vasta perustetuilla nettisivuilla laulujapuillejakukille.weebly.com. Sinne on tulossa kuvia, tietoa ja lauluja olemassa olevista ja tulevista kirkoista.
– Sivuilta löytyvät yhteystiedot, jos haluaa liittyä ryhmään ja osallistua kirkkojen suunnitteluun ja rakentamiseen.
– Ihmiset voivat myös käyttää mielikuvitustaan ja tehdä omin päin eri paikkoihin pienimuotoisia kirkkoja, vähän virkattujen graffitien tyyliin. Niistä voi sitten lähettää kuvia sivuillemme, Saksman ehdottaa.
Jaa tämä artikkeli: